Kansallispuistoja käytynä 23/40, missä kaikissa ja mitkä yltävät TOP 10?

Kesällä huomasin käytyjen kansallispuistojen rajan ylittyneen yli puolella, joten ajattelin listata ylös missä ollaan käyty ja minkä reitin ollaan kyseisessä kansallispuistossa kierretty. Koska niitä on 23, käsittelen jokaista hyvin lyhyesti aikajärjestyksessä. Haluan käydä kaikissa Suomen mantereella sijaitsevissa kansallispuistoissa, koska koen että se on helposti mahdollista. Kiirettä sen suhteen en kuitenkaan pidä, sillä haluan käydä useassa paikassa uudestaan ja kiertää muitakin reittejä. Merellä sijaitsevat ja vähemmän kiinnostavat kansallispuistot taidan jättää viimeiseksi, sillä pidän eniten kansallispuistoista joissa on joko tuntureita, mäntymetsää tai suota. Näitä kirjoittaessa pisteytin puistot itselleni spontaanisti 1-5 hahmottaakseni paremmin, mitkä näistä jo käydyistä kohteista ovat lopulta suosikkejani ja mahtuvat omaan TOP 10:seen, jotka kerron postauksen lopussa. Kuulisin mielelläni myös teidän TOP 10 kansallispuistot, joten postauksen lopussa odottaa haaste johon saa tarttua!

Kunnioita luontoa. Älä roskaa. Pidä lemmikit kytkettyinä. 
Suosi merkittyjä reittejä. Leiriydy ja tee tulet vain sallituilla paikoilla. 

Suomessa on toistaiseksi yhteensä 40 kansallispuistoa, joista ensimmäiset on perustettu vuonna 1938. Virkistysalueen lisäksi on kansallispuistoilla tärkeä rooli luonnonsuojelualueina turvata luonnon monimuotoisuus. Kansallispuistoissa on helppo kaikkien olla, kunhan noudatetaan sääntöjä jotka kuulostavat itsestäänselvyyksiltä, mutta sitä ne ei valitettavasti kaikille ole. Seuraava kansallispuisto tulee Sallaan joka tulee olemaan Suomen 41 kansallispuisto. Tätä kirjoittaessa oli hauska samalla hahmottaa kunkin puiston laajuus, sillä haitari oli 10 ja 2860 km² välillä, nyt on enemmän käsitystä siitä minkä kokoisessa kansallispuistossa olen ylipäätään vieraillut. Samoin tuli huomattua, että hyvin moni kansallispuisto on perustettu vuonna 1982.

1. Helvetinjärvi, perustettu 1982, pinta-ala 50 km²

Helvetinjärvi sijoittuu ajallisesti omaan lapsuuteeni ja Helvetinjärveltä muistan sen, kun kävelimme synkän ja kuusivaltaisen metsän läpi Helvetinjärvelle ja Helvetinkolulle, joka on kansallispuiston suosituin kohde. Tämä Helvetistä-Itään kierros on n. 4 km pitkä. 

2. Koliperustettu 1991, pinta-ala 30 km²

Olen käynyt vain ihastelemassa maisemia Ukko-Kolilla, joka on maamme kansallismaisema eikä suotta, aivan upea maisema Pieliselle! Mutta oikeasti Kolilla on ihan valtavasti patikoitavaa, monen yön vaelluksetkin on täällä mahdollisia. Kävin Kolilla lapsuudessani ja toisen kerran kesällä 2020. Joskus haluan tulla Kolin huipulla olevaan hotelliin lomalle ja tehdä sieltä käsin päiväretkiä kansallispuiston eri osiin. 

3. Oulankaperustettu 1956, pinta-ala 290 km²

Seuraavan kerran kävin kansallispuistossa vasta aikuisiällä ja silloin koin elämäni ensimmäisen päivävaelluksen Pienellä karhunkierroksella. Kesällä 2021 palasimme Oulankaan takaisin ja patikoimme siellä muitakin reittejä, kuten Kanjonin kurkkaus, Kiutaköngäs ja Rytisuon luontopolku.

Lue lisää: Pieni karhunkierros Kuusamossa

Lue lisää: Oulangan kansallispuisto - muutakin kuin Pieni karhunkierros

4. Isojärviperustettu 1982, pinta-ala 22 km²

Sen jälkeen kun hurahdin retkeilyyn vuonna 2015, on kansallispuistoissa käynnit lisääntyneet. Olenkin joskus tokaissut, etten ole missään koulussa tai kurssilla imenyt tietoa ja oppinut niin paljon kuin Minna ja Vesa Jakosuon vetämällä aikuisten retkeilykurssilla. Kurssi antoi niin valtavan paljon, että se muutti omaa vapaa-aikaa ja lopulta myös matkustamisen tyyliä todella radikaalisti. Lähdin kurssille aivan aloittelijana ja kotiin tulin pro-viitta päällä. Ei vaan, retkeilytaidot vaatii kokemusten karttumista aidoissa olosuhteissa ja varautumista yllättäviin tilanteisiin. Tästä se kunnon retkeilykokemuksen karttuminen vasta alkoi. Isojärvellä olimme yhden yön vaelluksella ja yövyimme Vahterjärven laavulla. Kokemus oli antoisa ja muistan heränneeni aamulla laavulta nähdäkseni usvan järven pinnalla. Isojärvellä keskityin ihan täysin itse kurssiin ja Vahterjärvi on ainakin tosi upea paikka.

Lue lisää: Aikuisten retkeilykurssilla Isojärven kansallispuistossa

5. Salamajärviperustettu 1982, pinta-ala 62 km²

Olemme olleet hääpäivää viettämässä Salamajärvellä. Kierrettiin Koirasalmelta Pyydyskoskelle ja siitä Heikinjärvelle ja takaisin Koirasalmelle. Emme siis kiertäneet kokonaan Vaatimen kierrosta joka on 18 km. Osittain kivikkoinen reitti, mutta ihanaa rauhaa, pitkospuita ja erämaan tuntua.

Lue lisää: Parisuhdeaikaa Salamajärvellä

6. Sipoonkorpiperustettu 2011, pinta-ala 19 km²

Kaverin kanssa käytiin muistaakseni Högberget valloittamassa, oli sopivan pituinen rengasreitti, kalkinpolttajanpolku 4,8 km.

7. Pyhä-Häkkiperustettu 1956, pinta-ala 13 km²

Pyhä-Häkkiin ajaessa näkee selvästi puista, että nyt ollaan kansallispuistossa. Se kontrasti on mielestäni varsin iso ja puiston metsä on varsin hieno. Kiersimme Kotajärven rengaspolun 6,5 km, jonka matkanvarrelle jäi kaunis mäntymetsä, iso puu ja vanha iso puu ja Kotajärvi. Hieno reitti ja just kiva päiväretkeilyyn.



8. Urho Kekkosen kansallispuistoperustettu 1983, pinta-ala 2552 km²

Täällä koin elämäni ensimmäisen vaelluksen (40 km), kun lähdin Vaasan Ladun mukana perinteiselle syysvaellukselle. Koin turvalliseksi lähteä ensimmäiselle vaellukselle ryhmän kanssa ja suosittelen sitä jos arkailee yksin lähtemistä. Ei tarvinnut itse miettiä mitään, kun kaikki oli suunniteltu valmiiksi ja sai vain luottaa ryhmän oppaaseen ja kuljeskella perässä. Olisin jo ensimmäisenä päivänä varmaan ollut jo aivan hukassa, kun oli niin sankka sumu. Vaellusreitti oli Kiilopää-Suomunruoktu-Rautulampi-Luulampi-Rumakuru-Kiilopää. Seuraavan kerran palasimme UKK-puistoon kesällä 2020 huiputtamaan Kiilopäätä. Olettaisin meidän palaavan tänne vaeltamaan vielä uudestaan, onhan täällä nyt aivan mahtavia maisemia!

Lue lisää: Vaelluskertomus Urho Kekkosen kansallispuistossa

Lue lisää: Kiilopään huiputus ja roadtripin päätös

9. Seitseminen, perustettu 1982, pinta-ala 46 km²

Outdoor Siskot on FB-ryhmä ulkoilusta ja retkeilystä kiinnostuneille naisille. Ryhmän ydinajatus on toimia paikkana, missä kukin voi kysyä itselleen retkeilyseuraa sekä keskustella ulkoilusta ja retkeilystä ja jakaa vinkkejä. Ryhmän kautta järjestetään silloin tällöin yhteisiä retkiä ja monella maakunnalla on myös paikallinen Outdoor Siskot ryhmä, jolloin lähiretkeily onnistuu paremmin. Eräänä lokakuisena viikonloppuna lähdin erääseen Outdoor Siskojen järjestämään tapaamiseen, jolloin yövyimme Kortesalon vuokratuvassa. Suurin osa porukasta oli jo lähtenyt retkelle kun saavuin paikalle, joten patikoin ihan hurjaa vauhtia saadakseni muut kiinni. Ohitin Myllyn ja kävelin synkässä metsässä juurakkoisilla poluilla, ohittaen metsälammen. Liesijärven laavulla saavutin muut, jotka olivat juuri tekemässä lähtöä. Jatkoimme kohti Haukilampea ja Koveroa. Myös eräopas Minna Jakosuo (mainittu tuolla aiemmin) liittyi seuraan ja seuraavana aamuna hän piti pihalla varuste-esittelyn erilaisista teltoista ja retkikeittimistä. Osa porukasta nukkui tuvassa ja osa teltassa. Tehdyn reitin kilometrimäärää en muista, mutta oli se puolipäiväretki. Seitseminen näyttäytyi melko harmaana lokakuussa, mutta siellä on kyllä paljon patikoitavaa, että saisi kyllä uudestaan joskus lähteä. Oli ihanaa viettää viikonloppua ulkona samanhenkisten ihmisten kanssa.






10. Lauhanvuori, perustettu 1982, pinta-ala 53 km²

Kaikki nämä vuodet olen "kärsinyt" mökkikuumeesta ja yhdessä vaiheessa se mökkihaave vähän haudattiinkin sillä ajatuksella, että saamme patikoidessa kokea saman luonnon kuin mökillä mutta ihan ilmaiseksi ja sillä erotuksella että saamme vaihtaa aina paikkaa oman mielen mukaan. Onhan monessa retkipaikassa erillinen saunakin, mutta omaa rauhaa ei välttämättä ole. Lauhanvuori on itselleni sellainen paikka, jonne haluan aina palata mikäli tuntuu siltä että haluan "mökille". Spitaalijärvellä on mökkirauhan tuntua, se on juuri sellainen maisema jota haluaisin omalta mökiltäkin tuijottaa. Tykkään kun Spitaalijärvelle on niin helppo ja lyhyt reitti patikoida, maasto on Lauhanvuorella myös tosi kivaa. Olemme myös patikoineet Kivijadalta Spitaalijärvelle ja takaisin.

Lue lisää: Telttaretkellä koirien kanssa Lauhanvuoren kansallispuistossa

11. Teijoperustettu 2015, pinta-ala 35 km²

Veljeni meni naimisiin Mathildedahlissa ja häiden etkot vietettiin Teijon kansallispuistossa. Kiipesimme Nikkallion päälle, mistä oli hienot näkymät puiden yli järvelle ja sauna lämpesi Kirjakkalassa. Vuosia myöhemmin kiersin myös veljeni kanssa Mathildajärven kierroksen joka on 5,5 km. Ihan miellyttävä reitti, se kiertää enimmäkseen järven reunaa, matkanvarrelle mahtuu lyhyt pätkä myös pitkospuita ja on kyllä kiva päiväretkikohde, jonka kruunaa Mathildedahlin herkulliset palvelut (suositus esim. panimoravintolaan).

Lue lisää: Mathildedalin ruukkikylä ja Teijon kansallispuisto

12. Pallas-Yllästunturiperustettu 1938, pinta-ala 1022 km²

Teimme Pallakselle ruskamatkan ja Pallas vei kyllä palan sydämestäni. Niin upea paikka ja niin upeat tunturijonot. Patikoimme viikon aikana useita eri päiväreittejä, joista voit lukea tarkemmin alla olevista postauksista.

Lue lisää: Päiväretki Pallaksella: Vuontispirtiltä Nammalakuruun

Lue lisää: Viisi päiväretkikohdetta Pallaksella

13. Kauhaneva-Pohjankangasperustettu 1982, pinta-ala 62 km²

Lauhanvuoren kansallispuiston vieressä sijaitsee toinenkin kansallispuisto, Kauhanevan-Pohjakangas. Se on pieni suopuisto joka lyhyestä reitistään huolimatta on todella kaunis! Suurimmaksi osaksi 5 km pituinen reitti kulkee lammen ympärillä pitkospuilla.

Lue lisää: Päiväretki Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuistoon

14. Patvinsuoperustettu 1982, pinta-ala 105 km²

Vietimme kesällä 2020 juhannuksen Lieksassa, jolloin kävimme tekemässä päiväretken Patvinsuolla. Patvinsuo yllätti positiivisesti, oli kyllä kaunis ja niin erämainen kansallispuisto! Patikoimme Kurkilahdesta Teretinniemelle ja sieltä takaisin Olkkosensaareen ja Surkanpuroon.

Lue lisää: Päiväretki Patvinsuon kansallispuistossa

15. Lemmenjokiperustettu 1956, pinta-ala 2860 km²

Oi ihana Lemmenjoki <3 suuret oli odotukset ja niin hienosti ne odotukset täytettiinkin! Upea paikka ja niin aitoa Lappia! Kiersimme Lemmenjoen luontopolun 4,5 km ja kävimme veneretkellä Ravadasköngäksellä. Lemmenjoelle on palattava takaisin. Ei lisättävää.

Lue lisää: Lemmenjoella luontopolulla ja Ravadasköngäksellä

16. Rokuaperustettu 1956, pinta-ala 10 km²

Rokualle teimme vain lyhyen piipahduksen, kun halusimme pitää kahvitauon tullessamme pohjoisesta. Kävelimme vain 0,8 km matkan Pitkäjärvelle. Oli kevättalvi eikä parkkipaikalla ollut talvikunnossapitoa, saatikka itse Pitkäjärven kodalle. Kävelimme moottorikelkan uran päältä ja onneksi hanki kantoi. Lumi oli matkalla sulanut sieltä sun täältä ja lumen alta pilkotti Rokualle tyypilliset jäkälät. Se jo paljasti, että Rokua on niin kaunis sulanmaan aikaan kuin mitä olen kuvitellutkin. Tännekkin tahdon ehdottomasti tulla viikonlopuksi patikoimaan.




17. Pyhä-Luostoperustettu 1938, pinta-ala 144 km²

Pyhän Tunturiaavan luontopolku oli kyllä tosi ihana ja monipuolinen 5 km rengasreitti. Tuli tunne, että haluaisin kokea Pyhän kaikkina vuodenaikoina. Tykästyin todella, vaikken ihan kunnon Lappi fiilistä täältä saanut. Kävimme myös ametistikaivoksella joka sijaitsee myös kansallispuiston alueella.

Lue lisää: Vinkit Pyhälle kesällä (lasten kanssa)

Lue lisää: Pyhä: Tunturiaavan luontopolku

18. Riisitunturi, perustettu 1982, pinta-ala 77 km²

Riisillä kiersimme 4 km Riisin rääpäisyn. Mies tykkäsi siitä yllättävän paljon, oli Riisitunturista todella positiivisesti yllättynyt. Mielestäni reitti oli sopivan pituinen ja pääsi vähän tunturifiilikseen. Joskus kaukana tulevaisuudessa voisi vaikka vaeltaa Riisitunturin päästä päähän, eli reitti Kirintövaarasta Noukavaaraan asti n. 26-29 km.





19. Leivonmäki, perustettu 2003, pinta-ala 30 km²

Leivonmäellä kiersimme lyhyen Kirveslammen kierroksen 1,7 km ja Luupään lenkin 2,2 km. Pidimme molemmat jälkimmäisestä enemmän, mutta ovat keskenään erilaisia. Ensimmäinen on suota ja toinen harju/mäntymetsää. Leivonmäestä tuli myös todella hyvät fiilikset, jotenkin hämmentävän kiva paikka!

Lue lisää: Pari rengasreittiä Leivonmäen kansallispuistossa

20. Päijänne, perustettu 1993, pinta-ala 14 km²

Pulkkilanharjun luontopolku on 2,2 km pitkä, mutta halutessaan voi jatkaa vielä eteenpäin jolloin rengasreitille tulee pituutta 4,4 km. Me kävelimme vain tuon lyhyemmän reitin ja olimme kumpikin hieman pettyneitä. Pulkkilanharju on aivan mielettömän upea paikka ja sinne kannattaa ehdottomasti ajaa, ikkunoista aukeaa todella kauniit maisemat Päijänteelle. Mutta kun astelimme luontopolulle, niin kaikki tuo jotenkin lässähti ja katosi. Tottakai järvi oli siinä vieressä edelleen, mutta mielestäni luontopolku oli tosi tavallinen eikä tuonut mitään kansallispuisto lisää. Päijänteellä pitäisi kyllä kokeilla muitakin reittejä, mutta suurin osa on saarissa.






21. Kolovesi, perustettu 1990, pinta-ala 60 km²

Kolovesi on enimmäkseen vesillä liikkujan kansallispuisto, mutta on siellä yksi luontopolku mihin pääsee myös autolla. Kiersimme Nahkiaissalon luontopolun 3,3 km. Reitti oli kunnon satumetsää ja paljon korkeuseroja, mutta vahvistui ajatus että tänne on kyllä tultava seuraavaksi melomaan.

Lue lisää: Koloveden luontopolulla

22. Hiidenportti, perustettu 1982, pinta-ala 45 km²

Kiersimme 5 km pituisen Hiidenkierroksen, jonka varrella oli paljon kontrasteja niityistä keskellä metsää, harjuihin ja syviin rotkoihin.

Lue lisää: Päiväretkillä Hiidenportin ja Tiilikkajärven kansallispuistoissa

23. Tiilikkajärvi, perustettu 1982, pinta-ala 34 km²

Mikäli olet ajanut Punkaharjun maisematietä, tulee tästä vähän samanlainen fiilis sillä erotuksella, että patikoit omin jaloin maisemista hitaasti nauttien. Pohjoisniemestä patikoimme Kosevaan ja siitä Pohjoisniemen kärkeen. Vaikka reitti oli enimmäkseen "suoraa" ja samaa maastoa, sai se sen anteeksi juuri kauneudellaan! Täälläkin meille tuli fiilis, että tänne olisi kiva tulle nimenomaan melomaan.

Lue lisää: Päiväretkillä Hiidenportin ja Tiilikkajärven kansallispuistoissa

(24.) Syöte, perustettu 2000, pinta-ala 301 km²

Tätä en oikeasti laske mukaan, mutta oli pakko mainita kun kerta ajoimme Syötteen kansallispuiston läpi tänä kesänä. Teiden varrella näkyi paljon maastopyöräilijöitä, josta alue on hyvin tunnettu. Haluamme tulla tänne varta vasten joskus pyöräilemään! Ja itse reitti kansallispuiston halki oli hieno ja antoi hyvin tuntumaa, mutta alueen pirstaloituneisuus hämää ja helposti menee sekaisin Iso-syötteen retkeilyalue.

Mitkä yltävät omiin TOP 10 - suosikkeihin?

  • Pallas-Yllästunturi
  • Lemmenjoki
  • UKK
  • Oulanka
  • Pyhä-Luosto
  • Patvinsuo
  • Tiilikkajärvi
  • Rokua
  • Lauhanvuori
  • Kauhanevan-Pohjankangas
Mainittakoon, että pisteytin ensin omat suosikit (joista moni jäi vielä tämän kympin ulkopuolelle) ja sen jälkeen kipitin miehen luo, että hänkin saisi pisteyttää omat suosikkinsa. Vertailimme niitä keskenämme ja tulimme siihen tulokseen, että lopputulos oli kutakuinkin sama molemmilla ihan pienellä erolla.

Onko sulla suositella jotain puistoa, missä en ole vielä käynyt? Onko joku kansallispuisto ollut pettymys? Mikä on sun suosikki kansallispuisto? Kommentoi!

Haaste! Kerro vapaasti omalla blogipostauksella sun TOP 10 - kansallispuistot, mitkä yltävät suosikkeihisi? Lisää oma postauksesi alkuperäisen haasteen elinanmatkalaukussa matkablogin kommenttikenttään ja lisää nämä säännöt postauksesi loppuun. Haaste on avoin kaikille, niin saadaan monipuolisesti kokemuksia eri kansallispuistoista.

Kommentit

  1. Kivoja kansallispuistoja nuo kaikki 10 suosikkiasi myös minunkin mielestäni. Me tykättiin kovasti myös Etelä-Konnevedestä. Merelliset kansallispuistotkin ovat ihan kivoja olleet myös, vaikkeivat ihan suosikeiksi nousekaan, mutta kesäiset retket niihin ovat olleet mukavia. Meillä ehkä vähiten kiinnostava on ollut Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto. Kansallispuistot ovat siitä mukavia, että eri vuodenaikoina tarjoavat tosi monipuolisesti erilaisen luonnon, vaikka syksy (ja nykyäään ehkä myös talvi) omia suosikkejani maisemien puolesta ovatkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Etelä-Konneveden ohi ajettiin kesällä, mutta oltiin matkalla silloin Häänhinmäelle. Kiva kuulla, että se on ollu varsin miellyttävä puisto. Kiitos vinkistä, pitää käydä! :) Jep tuo on kyllä niin hieno lisä, kun saman paikan voi kokea erilaisena eri vuodenaikana joten koettavaa riittää kyllä vaikka kuinka paljon. Nuo merelliset kansallispuistot on jäänyt/jää siksi helposti sivuun, koska niihin tarvitsee veneen, mutta nähtävästi ainakin suureen osaan järjestetään jotain valmiita retkiä?

      Poista
    2. Joo, kyllä niihin moneen järjestetään yhteiskuljetuksia. Muutamaan on täytynyt mennä taksiveneellä. Ja ihan totta, kyllähän ne juuri tuossa mielessä ovat niitä kaikkein haastavimpia kansallispuistoja käytäväksi.

      Poista
  2. Tosi kiva ja mielenkiintoinen postaus! Mulla on huomattavasti vähemmän kansallispuistoja kerättynä ja kierrettynä, mutta voisin tarttua haasteeseen ainakin jossain muodossa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tartu ihmeessä ihan vapaamuotoisesti! Mietinkin, että olisko pitänyt erikseen vielä rankata omaan postaukseen tuo TOP-10 mutta tungin ne nyt tuonne alas tämän yhteyteen :D Kiva kuulla, missä paikoissa muut on käynyt ja etenkin just mistä paikoista tykänneet eniten ja miksi! :)

      Poista
  3. Kiva kooste, joka sisälsi sekä paljon itsellekin tuttuja kansallispuistoja, että sellaisia missä ei ole tullut käytyä. Itselle entisenä oululaisena kaikista tutuin kansallispuisto on Rokua, jonka maastoissa on sekä patikoitu, polkujuostu, hiihdetty että maastopyöräilty. Nyt kun elämä on pitkälti siirtynyt ulkomaille, Suomen kansallispuistoissa ei tule kovin usein käytyä, mutta Suomi-lomilla toki välillä ehtii tutustua joihinkin, kuten viime juhannuksen aikaan kauniseen Teijon kansallispuistoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista, kiva kuulla! Rokua on kyllä ollut itselle sellainen bucket list paikka, mihin haluan kyllä palata tutkimaan vielä enemmän. Ihania jäkäliä ja mäntymetsää <3 Se on aina mielenkiintoista kuulla muiden kokemuksia! :) Teijon seutu on kyllä todella kaunista myös ja se tie on myös todella nätti Salon suunnasta tultaessa (ajan usein Salo-Hanko väliä, niin se on kyllä jäänyt mieleen hienona pätkänä).

      Poista
  4. Wau, te olettekin oikein urakoineet kansallispuistoja. Lemmenjoki ja UKK pitää kyllä napata listaltanne omalle haavelistalle. Näistä teidän listaamistanne omia suosikkejani ovat myös Pallas-Yllästunturi, Pyhä-Luosto, Patvinsuo ja Oulanka. Tiilikkajärvi on itselle melkein samanlaista mäntymetsää ja harjumaastoa, mitä meidän omalla mökillä on, joten se ei juuri tarjoa sellaista maisemaeksotiikkaa, jota kaipaisin. Teiltä taitaa puuttua vielä Linnansaaren kansallispuisto käydyistä puistoista. Sinne kannattaa mennä kesällä Oravista järjestetyllä venekuljetuksella ja viettää yö Linnasaaren pääsaarella ja kiertää saaren ympäri kulkeva polku, joka johdattaa mm. Linnavuorelle ja Louhimaan torpalle, missä myös lampaat laiduntavat. Samalla reissulla onnekas saattaa päästä bongaamaan norppia♡ .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Linnasaari vinkistä! Ensin suljin sen kokonaan pois, just siksi ettei sinne pääse maitse, mutta selvittelyn jälkeen ilmenikin että aika helposti sinne lopulta kuitenkin pääsee. Yöpyminen olis kyllä kiva, niin ei olis kiire edetä lasten kanssa. Täällä länsirannikolla on tosi paljon sekametsää, eikä mäntymetsää josta kovasti tykkään, niin siks tuo Tiilikkajärven maasto oli niin wau kun ei oo sellaiseen maastoon tottunut :D Mutta se on kyllä totta, se reitti mitä me mentiin oli aika yksipuolinen mutta kuitenkin tosi kaunis ja siksi jäi mieleen. Lemmenjoki ja UKK on kyllä todella mahtavia paikkoja, joihin kannattaa ehdottomasti suunnata :)

      Poista
    2. Mä tulin kans ehdottamaan Linnansaarta. Käytiin kiertämässä tänä kesänä se pitkä luontopolku siellä, ja maasto oli paikoin tosi haastavaa. Maisemat oli kyllä upeat etenkin sieltä näköalapaikalta. Linnansaaressa on pieniä mökkejä, mitä voi vuokrata tai sitten ottaa oman teltan mukaan.

      Poista
    3. Kiitos, kiva kuulla! Linnasaari pitää kyllä pitää mielessä kun siellä päin taas reissaa, tänä kesänä mentiin aika läheltä mut oli sitten niin monta muuta paikkaa. Kuulostaa ehdottomasti käymisen arvoiselta paikalta! :)

      Poista
  5. Minä olen käynyt nyt yhteensä 18 kansallispuistossa. Suurimmassa osassa olen patikoinut reitin tai kaksi. Mun on tosi vaikea laittaa niitä järjestykseen, koska paikan lisäksi kokemukseen vaikuttaa esimerkiksi seura ja vuodenaika. Olen retkeillyt Päijänteellä Kelventeen saaressa jatkuvassa vesisateessa. Retki oli todella hauska, mutta maisemista muistan tosi vähän. Toisaalta viime kesänä patikoitiin Tiilikkajärvellä uimaan Venäjänrannalle, mikä oli ihana. Reitti sinne oli aika tylsä, mutta Tiilikkajärvi jäi sydämeen juuri tuon rannan ja auringonpaisteen vuoksi. Suurin suosikki on ehkä kuitenkin Hossa, missä kävin nuorena moneen kertaan - siis aikana ennen kuin se oli vielä edes kansallispuisto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sullakin Katja tosi kivasti kansallispuistoja takana! :) Kansallispuistoissa riittää kyllä edelleen niin paljon kierrettävää just tuon vuoksi, kun voi eri kerralla kokea eri reitin ja juuri eri vuodenaikaan. Samasta kansallispuistosta voi siis helposti saada ihan erilaisen käsityksen riippuen tehdystä reitistä. Näitä on kyllä tosi vaikea rankata paremmuusjärjestykseen, enkä itsekään pysty näitä TOP 10 mihinkään tiettyyn järjestykseen laittamaan. Sen verran tiedän, että ihan kärkisuosikkini ovat Lemmenjoki ja Pallas. Tuolla Venäjänhiekalla ei käyty, mutta uskoisin että pitäisin (ja lapset myös), on kauniin näköinen paikka! Hossassa en oo käynyt, mutta kovasti haluaisin kyllä! Kiva kuulla, että se pääsee suurimmaksi suosikiksi! :)

      Poista
  6. 18 puistossa olemme tähän mennessä käyneet - ja varmaan ainakin tuota 20 puistoa, eli puolet Suomen kansallispuistoista, tavoitellaan. Ihan pohjoisimpia tuskin, sillä emme oikein jaksa innostua pitkistä ajomatkoista ja kaukanahan ne ovat, noin Espoosta katsottuna. Lauhanvuori ja Kauhaneva-Pohjankangas voisi hyvinkin yltää meidänkin suosikkeihin, jos niitä alkaisi miettimään. Valkmusa oli myös kiva. Ja tietysti nuo merellä sijaitsevat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillä taitaa olla enemmän kokemusta noista merellä sijaitsevista kansallispuistoista? Pitääpä laittaa Valkmusa mieleen! Kiitos vinkistä! Lauhanvuori ja Kauhaneva-Pohjankangas on kyllä yllättävän kivoja, vaikka aika tuntemattomia/vähemmän suosittuja puistoja onkin. Näissä vähemmän tunnetuissa kohteissa on kiva patikoida, kun ei ole yhtä paljon ruuhkaa. Nuuksiossa en ole koskaan käynyt, mutta mielikuvissani se on sellainen että saattaisi jäädä jopa viimeiseksi kansallispuistoksi (ruuhkan vuoksi?). Toisaalta esim. pienellä karhunkierroksella on nykyisin myös ihan valtavan paljon ruuhkaa sesonkiaikoihin.

      Poista
  7. Mielenkiinnosta täytyy kyllä laskea itsekin monessako kansallispuistossa on tullut käytyä. Listastasi löysin kuusi mulle tuttua paikkaa. Melkoinen kimara noita kansallispuistoja Suomessa on, niin kooltaan kuin sijainniltaan. Omat suosikkini löytyvät kyllä Lapista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laske ihmeessä ja haasteeseenkin saa tarttua ;) Onhan niitä paljon Suomessa ja kiva niitä kiertää! Tykkään kans tosi paljon pohjoisen kansallispuistoista!

      Poista
  8. Omat suosikkini on Patvinsuo, Koli ja Pallas-Ylläs. Itsellä tavoitteena myös käydä kaikki kansallispuistot, aika samoissa lukemissa ollaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koli on kyllä kans tosi kaunis ja mietin sitäkin näihin "parhaimmistoihin", olis kyllä ansainnut päästä, niin kaunis paikka! :)

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit