Asuntoautolla pienten lasten kanssa

Kerron sen heti alkuun: meidät on tänä kesänä hemmoteltu aivan piloille. Mitä toissakesänä (2020) yövyimme teltassa lähemmäs toistakymmentä yötä, emme tänä kesänä yöpyneet teltassa reissun päällä yhtäkään yötä. Saimme appivanhemmilta asuntolainan kesällä lainaan ja sen myötä meistä on tullut hämmentävän mukavuudenhaluisia. Ennen nautimme siitä kun saatiin keittää retkellä nokipannukahvit, nykyään keitämme kahvit valmiiksi mukaan termokseen ja harkitsimme ohimennen jo ruokatermoksen ostamista. Haluamme nykyään lapsiperheenä tehdä elämän mahdollisimman helpoksi ja ajatus telttalomasta, mikä mielestämme oli aikaisemmin aivan parasta, tuntuu nyt jotenkin kaukaiselta ja vieraalta ajatukselta.

Teimme kesällä kaksi kotimaan matkaa asuntoautolla, ensimmäisen Etelä-Lappiin ja toisen Saimaalle. Lappiin mennessä oli ensimmäisen päivän siirtymä pisin, mutta muuten oli seuraavat siirtymät aina 1-3 tunnin luokkaa. Mukana oli 4-vuotias ja reilu puolivuotias vauva. Lapset viihtyivät hyvin, vanhempi lapsi nautti kun sai katsella korkealta maisemia ja vauva taas suurimmaksi osaksi nukkui siirtymät, ainakin siihen pyrimme että matkustaisimme päiväunien aikaan. 

Asuntoautolla matkustaminen tuntui aivan mielettömän helpolta, sillä koko ajan oli mukana auto, keittiö, nukkumapaikat ja vessa. Missään ei tarvinnut erikseen pysähtyä, vaan koko paketti kulki jatkuvasti mukana. Ei tarvinnut metsästää lähimpiä huoltoasemia vessojen toivossa tai miettiä missä pysähtyisimme syömään tai vaihtamaan vaipan. Tämän vuoksi emme juuri muihin ihmisiin oikeastaan edes törmänneet.

Yövyimme vain muutamaa yötä lukuunottamatta aina leirintäalueilla, koska sieltä saatiin sähköt autoon, lapsille leikkipaikat ja suihkut. Toki ilman sähköäkin pärjää, leikkipaikkoja on muuallakin ja asuntoautossa on suihku. Asuntoautossa pystyy hyvin elämään ilman sähköä kun käytössä on kaasu, mutta me koettiin se helpommaksi sähkön kanssa, siinäkin asiassa huomasi nopeasti mukavuudenhalun. Todettiinkin, että teltassa on helpompi elää ilman sähköä kuin asuntoautossa, sillä siihen jotenkin asennoituu eri tavalla. Teltassa ei ole mukavuuksia ja siinä eletään sitten sen mukaan. Kaasulla saa asuntoauton lämmitettyä (aamut saattoi olla viileitä jopa kesällä, joten auton lämmitys oli tarpeellinen) ja ruokaa tehtyä. Ostimme ennen ensimmäistä reissua asuntoautoon vedenkeittimen joka kyllä oli niin helpottava laite pikapuuroja lämmittäessä aamulla. Mukana oli myös caravan ulkogrilli, mutta säät ei oikein suosineet sen käyttämistä kuin vain muutaman kerran.

Meidän tuurin mukaan oli etenkin pohjoisen reissulla sateista ja koleaa, joten emme leirissä viettäneet asuntoauton ulkopuolella juurikaan aikaa, joten vauvallekin tuli asuntoauto tutuksi kontatessa kapeaa käytävää edes takaisin. Toisella reissulla oli pressu asuntoauton edessä katoksen alla, joten siinä oli helppo lastenkin istua kuivan alustan päällä. Lapset viihtyivät autossa todella hyvin ja en uskalla edes ajatella, minkälainen viikko meillä olisi ollut siinä säässä, mikäli olisimme lasten kanssa olleet koko sen ajan pelkästään teltalla liikenteessä. 

Saimaalla meillä oli mukana myös koiranpentu, jonka kanssa oli myös todella helppoa matkustaa asuntoautolla. Koira matkusti ajon aikana omassa kopissansa. Olin koko lapsuuteni haaveillut matkustamisesta koiran kanssa asuntoautolla, jopa niin paljon että isäni mainitsi asian hääpuhessaankin. Piirsin lapsuudessa varmaan satoja asuntoautojen pohjapiirrustuksia, sillä ajattelin aikuisena muuttaa asuntoautoon asumaan. Koen olevani minimalisti, joten omalta osaltani se varmaan onnistuisikin. Asuntoautolla matkustaminen on siis ollut yksi suurista lapsuuden unelmistani.

Toisella reissulla mahtui koiranpentu Ingakin mukaan

Inga saa jatkossakin matkustaa meidän mukana

Oliko joku juttu sitten haastavaa?

No ehkä ahtaat tilat huonolla säällä, mutta toisaalta oltiin kyllä vain kiitollisia, että saatiin olla lämpimässä asuntoautossa säältä suojassa eikä esim. teltassa. Toinen erikoinen haaste oli vauvan nukkuminen. Asuntoautoon ei pinnasänkyä mahdu, joten hän nukkui meidän kanssa samassa pedissä unipesässään. Vauvalla oli tapana herätä ja lähteä konttaamaan kohti reunoja, joten oli vaarana että hän olisi tippunut korkealta pediltä alas. Kesäilloista nauttiminen pihalla jäi välistä, kun vahdimme vauvan mahdollisia liikkeelle lähtöjä, emmekä olleet ottaneet mukaan itkuhälytintä. Syöttötuoli meillä oli ensimmäisellä kerralla mukana, mutta se me työnnettiin aika nopeasti suihkutilaan, sillä oli kertakaikkiaan liian ahdasta sille. Ehkä sopivampi näin jälkeenpäin mietittynä olisi ollut sellainen irroitettava matkaversio, minkä saa vain pöytään kiinni, syötimme lopulta vain sylissä. Turvaistuimet saatiin aina ottaa leirissä pois penkiltä, jotta saatiin lisää tilaa "olohuoneeseen". 

Meidän kaikkien mielestä asuntoautolla matkustaminen oli tosi kivaa ja helppoa. Kun lähdimme retkelle, oli asuntoautossa aina vaatteet mukana ja sai siinä vielä viime hetkellä vaihtaa sopivat vaatteet päälle, ei tarvinnut miettiä jäikö jotakin mökille tms. eikä tarvinnut tavaroita kertaakaan purkaa ja pakata kun vaihdoimme paikkaa (muuta kuin siistiä irralliset tavarat pois pöydiltä ym). Autolla matkustaminen on muutenkin aina ollut meidän mieleen ja viime vuosina roadtripit ovat olleet meidän suosiossa. Asuntoautolla matkustaminen on niin helppoa ja antaa valtavan vapauden matkustaa, kun ei tarvitse varata mitään majoituksia etukäteen, senkun lähtee sinne minne tekee mieli ja aina on paikka missä nukkua.

Tulen tähän postaukseen lisäämään ajan myötä leirintäalueita, joita toteamme erityisen kivoiksi paikoiksi etenkin lasten näkökulmasta.

Onko sulla kokemusta asuntoautolla tai vaunulla matkustamisesta? Kumpi tuntuu sopivammalta? Tai onko muita vinkkejä lasten kanssa matkustamisesta asuntoautolla?

Kommentit

  1. Aika vähän on kokemusta asuntoautolla tai -vaunulla matkustamisesta. Ne muutamat kerrat kun olen asuntoautolla ollut liikkeellä, on kokemukset kyllä olleet varsin miellyttäviä. Silti, jotenkin omasta näkökulmasta tuntuu siltä, että mieluummin suosin perinteisiä hotelleja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hei heti tämän kirjoituksen jälkeen jäin itsekin miettimään tuota mukavuudenhalua, että onhan hotellissa yöpyminen vielä mukavampaa! :D Mutta usein myös paljon kalliimpaa. Viikonloppumatkoilla on hotelli se ykkösvalinta, mutta pidemmillä matkoilla mietin aina sitten muita ratkaisuja. Toki onhan menneinä vuosina tullut suurimmaksi osaksi yövyttyä hotellissa, mutta viime vuosina on löytynyt monia muitakin vaihtoehtoja: http://elinanmatkalaukussa.blogspot.com/2019/12/kun-lahdetaan-lomalle-yovytaan-aina.html

      Poista
  2. Meillä on kymmenen vuoden kokemus lasten ja asuntovaunun kanssa matkustamisesta. Neljä lastamme olivat 3 - 12 -vuotiaita, kun ostimme vaunun ja kun he vähitellen kasvoivat ja jättäytyivät pois matkoiltamme, luovuimme vaunusta, kun emme kahdestaan enää kokeneet vaunun vetämisen olevan niin mukavaa. Meidän ongelmamme sen kanssa kahdestaan matkustaessamme oli tietynlainen spontaaniuden puute, koska vaunu perässä oli aina vähän vaikea löytää parkkipaikkaa ja pysähdellä. Auton kanssa se on nykyisin tosi helppoa. Lasten kanssa nimenomaan tuo, mistä sinäkin kerrot, että tavarat ovat helposti mukana ja nukkumapaikka ja ruoanlaitto järjestyksessä, oli asia, joka lisäsi matkustusmukavuutta valtavasti. Oli niin helppoa, kun illalla lapsille oli tutut turvalliset ja omat nukkumapaikat valmiina, oltiin sitten missä vain. Ja lapsemme oppivat tosi nopeasti etuteltan pystytyksen, kun jaoimme heille kullekin tietyt tehtävät, jotka he sitten toistivat. Teimme matkoja Euroopassa eri maissa. Puolassa, Tsekissä, Slovakiassa, Unkarissa, Itävallassa, Saksassa, Italiassa (esim. Rooma ja Venetsia), Espanjassa, Ranskassa, Sveitsissä, Saksassa, Belgiassa ja Hollannissa. Ja aivan ensimmäinen matkamme alkoi tietysti siitä, että ajoimme Ruotsin läpi Tanskaan Legolandiin. Eli kymmenessä vuodessa ehdimme lasten kanssa koluta Eurooppaa jo aika hyvin ja hekin olivat sen ikäisiä, että muistavat niistä jo paljon. Suomessakin ajelimme kyllä, enemmän kuitenkin sukulaisia ja tuttuja tavaten, ei niinkään leirintäalueilla. Toivottavasti tekin saatte jatkaa tätä matkustustapaa. Hyviä matkoja! Aila

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos kommentista! <3 Oli kiva kuulla teidän kokemuksista! Näin oon sen kans ymmärtänyt, että asuntoauto sopii paremmin jos aikoo vaihtaa paikkaa ja vaunu taas jos meinaa asettautua johonkin paikkaa pidemmäksi aikaa. Monilla leirintäalueilla näkee kyllä tosi paljon nimenomaan näitä kausipaikkalaisten vaunupaikkoja, missä on kunnon terassit ja oikein etupihat kukkineen yms. Siitä ei ihan heti liikahdeta muualle. Tuo oli kyllä hyvä pointti minkä unohdin mainita, juuri tuo että lapsille on aina se tuttu ja turvallinen paikka missä nukahtaa, vaikka kohde vaihtuisikin. Ollaan tehty esikoisen kanssa monta liikkuvaa matkaa pienenä ja kyllä sen levottomuuden herkästi iltaisin silloin huomasi, kuinka aina uudessa paikassa oli vaikeampi nukahtaa. Te ootte kiertäny asuntoautolla lähes koko Euroopan, on kyllä mahtavia matkoja teillä ollut ja kuinka ihania lapsuuden muistoja! <3 Kiitos! Katsotaan minkä verran saadaan autoa lainata ja missä tulee käytyä. Meilläkin on tuo Tanska tosi vahvana ehdokkaana esim. ensi kesäksi :)

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit