4 x koiraystävälliset koiramökit huvilakauden päättäjäisinä

Postaus sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä.

Venetsialaiset, huvilakauden, saarikauden, mökkikauden päättäjäiset. Elokuun viimeisellä viikonlopulla on monta nimeä ja kyseinen juhla on yleisintä täällä länsirannikolla, missä etenkin Vaasa-Kokkola akselilla ovat ilotulitukset yleisiä. Siksi tapaamme täältä rannikolta lähteä koirien kanssa ilotulitteita pakoon, koska yksi koiristamme on todella paukkuarka ja pomppii pitkin seiniä haukkuen koko illan. Se on meille koiranomistajille sekä koiralle itselleen todella stressaava ilta. Tätä iltaa pystyy onneksi paikkakuntaa vaihtamalla välttämään, toisin kuin uuden vuoden paukkeita. Suuntaamme siis lähes joka kesä aina elokuun viimeisenä viikonloppuna sisämaahan mökille, missä ei onneksi raketteja ammuta.

Itsekin viettäisin mieluusti huvilakauden päättäjäisiä perinteisesti, mikäli meillä oma mökki olisi ja ei olisi paukkuarkaa koiraa. Huvilakauden päättäjäisten tarkoitus on päättää mökkikausi, juhlistaa päättyvää kesää ja toivottaa syksy tervetulleeksi. Koska illat ovat jo elokuun lopulla pimeitä, sytytetään pihoille ja laitureille paljon ulkotulia ja sisälle kynttilöitä. Huvilakauden päättäjäisten ruokapöytään kuuluu perinteisesti ravut ja illalla ammutaan pimenevälle taivaalle ilotulitteita. Onneksi on ilotulitteiden ampuminen viime vuosina vähentynyt ja ihmiset siirtyneet nauttimaan pelkistä ulkotulista, ne tuovat mielestäni riittävästi tunnelmaa.

Tässä postauksessa avaan minkälaisiin mökkikohteisiin olemme vuosien varrella päädytty ja miksi, ja miten ne ovat vaikuttaneet meidän mökkikuumeeseen, sillä näistä mökeistä ollaan samalla haettu kokemuksia ja inspiraatiota omaan tulevaisuuden mökkiin. Meillä nousee vuosittain ihan hullu mökkikuume, joka aina laantuu syksyä kohden ja taas herää henkiin seuraavana keväänä. Meidän unelmien mökki olisi hirsimökki, joka sijaitsee järven rannalla, ilman lähinaapureita, kangasmaasto metsässä, hieman erämaisessa maastossa ja sen tyyppistä mökkiä olemme pyrkineet vuokraamaan. Näissä alla olevissa kohteissa, on lemmikit olleet sallittuja eikä naapureita ole ollut kovin lähellä, joten koirat ovat saaneet juosta mökin pihalla vapaasti. 

Jyväskylässä (2015) majoituimme *vuorenkolossa, joka on perinteinen pieni hirsimökki kallion päällä. Mökissä on tupa, jossa on keittiö, keittiönpöytä, parisänky ja levitettävä sohva, sekä sauna samassa rakennuksessa josta sai hyvät löylyt. Kyseinen mökki ajaa nimenomaan sitä tyyliä, mistä me kovasti pidämme. Omassa "mökkiprofiilissa" arvostan askeettista elämää mökillä, vaikka kieltämättä trendi on tänä päivänä menossa kakkoskoti tyyliseksi myös mökeillä. On kivaa, jos mökissä on jotain vanhan ajan henkeä ja täällä vuorenkolossa tuli nimenomaan keltaisista keittiön kaapeista sellainen olo. Ulkogrillinä toimi tiileistä tehty tulisija. Paikka on rauhallinen ja luonnonläheinen, mökin ympärillä on terassi jolla on kiva istua ja katsella järvelle, mutta pienenä miinuksena kuului toisinaan ison tien äänet vettä pitkin mökille.




Saarijärven (2016) *horonjärvellä vuokrasimme ensimmäistä kertaa täysin sähköttömän mökin. Olin hurahtanut näihin aikoihin retkeilyyn ja halusin kokeilla, kuinka hyvin pärjätään ilman nykyajan mukavuuksia. Hyvinhän sitä pärjäsi, kun käytössä oli kaasua ja tulta. Pihalla oli mm. kota ja katettu grillipaikka ja mökissä kaasujääkaappi. Saarijärven mökin tontti oli iso, viikonlopun aikana kävelin muistaakseni joko päivässä tai koko viikonlopun aikana pelkästään tontilla 6,6 km. Täällä oli hyvä puusauna ja kiva laituri ja mahdollisuus käydä soutelemassa järvellä. Koirat nauttivat aivan täysin rinnoin, kun saivat juosta vapaana koko viikonlopun. Voin kertoa, että olivat myös aika poikki tämän mökkiviikonlopun jälkeen! Illan pimetessä toi valoa takkatuli, kynttilät ja led lyhdyt, tunnelmallista! Mökiltä kävimme Pyhä-Häkin kansallispuistossa, sillä se ei kovin kaukana täältä ollut.






Konginkankaan (2018) *pikkuhukassa olimme ensimmäistä kertaa mökkeilemässä perheenä ja olimme aiemmin kesällä aloittaneet esikoisen kanssa unikoulun joka täällä tietysti meni aivan plörinäksi, kun oli uusi paikka. Tämän lisäksi jo edesmennyt koirani oli juuri sairastunut toistamiseen petolliseen aaltoilevaan sairauteen nimeltä IMHA, joten koira oli tällä reissulla tosi huonossa kunnossa. Reissun jälkeen sai vielä maximi-lääkityksen, mutta koirasta jouduttiin luopumaan vajaa puoli vuotta tämän jälkeen. 

Itse mökki oli jälleen kerran meidän mieleen, kangasmaastoa rinnetontilla ja länsirannalla. Täälläkin oli mökkiä vastapäätä kallioseinämä, aivan kuten Jyväskylän mökissä. Isohko järvi on ollut näissä kaikissa kohteissa. Oltiin nimittäin keväällä katsomassa erästä mökkitonttia, jossa olisi saanut soutuveneellä vain kiertää ympyrää. Ensimmäistä kertaa oli edellisiin mökkeihin verrattuna uudempi mökki ja me ehkä kuitenkin tykätään enemmän just siitä perinteisestä mökkifiiliksestä. Hieno paikka tämäkin oli, viihtyisä piha ja ranta, jossa iso laituri ja terassi, jolla enimmäkseen vietettiin aikaa. Täältäkään ei ole kovin pitkä matka Pyhä-Häkin kansallispuistoon.

Viimeinen kesä tällä kokoonpanolla


IMHA voi vetää koiran tosi huonoon kuntoon ja silloin tarvitaan pikaista lääkitystä

Hienolla paikalla tämä mökki

Vuosina 2017 ja 2019 emme mökkeilleet ja se oli virhe! Paukkeet kuului kotiin ja oli kyllä stressaava ilta. Silloin päätin, että kyseisenä viikonloppuna ei voida enää toiste jäädä paukkeitten keskelle, ainakaan niin kauan kun meillä vielä on paukkuarka koira.

Ähtärin (2020) *aurinkorinteessä vietimme loppuraskauden aikaa ja uskon että johtui raskaudesta, kun en yhtään halunnut tällä kertaa mökkeillä, halusin vain kotiin käpertymään omaan kolooni. Siitä huolimatta oli tämä mökki meidän makuun ja tähän mennessä kokonaisuudessaan parhain, niin mökin, paikan ja tontin suhteen. Täällä osui niin moni juttu kohdilleen, mistä me niin paljon tykättiin. Mökkitupa oli kompakti, just sopivan kokoinen eikä mitään turhaa, isoista ikkunoista sai rauhoittua katselemaan järvelle. Mökissä oli aurinkopaneelit ja aggregaatti joita itsekin suosisin mökillä ja niillä pärjäsi viikonlopun oikein hyvin. Sauna oli erillään itse mökistä (toisin kuin näissä muissa, poislukien Saarijärvi), ollaan aina ajateltu että saunan paikka olisi rannan tuntumassa. Oli yllättävän toimiva ja kiva ratkaisu, että se olikin mökin vieressä ja niiden välissä oli katettu käytävä/terassi, joka taas myös oli erittäin toimiva esim. sadesäällä! Täälläkin oli länsiranta ja kyllä se niin vaan on, että se on paras ilmansuunta nauttia auringosta päivällä ja auringonlaskusta illalla. Täällä sattui sellainen hassu juttu, että koira löysi maastosta hirvenjalan jota sitten järsi niin, että koira löyhkäsi todella pahasti koko loppuloman! :D 



Toimiva katettu terassi


Tykkäsimme Ähtärin mökistä eniten ja se oli sellainen, johon mielellämme palaisimme sillä Ähtärin seutu houkuttaa muutenkin matkailemaan. Ähtärissä haluaisin käydä mm. eläinpuistossa, saunaravintola Kiulussa ja Arpaisten ulkoilu ja vaellusreitillä. Meinasimme vuokrata aurinkorinteen toistamiseen tänäkin kesänä, mutta se oli jo lähes täyteen varattu ihan alkukesästä asti ja kyseinen elokuun viikonloppu oli jo varattu. Päätimme sitten, että tänä vuonna viemme paukkuaran koiran hoitoon pois rannikolta ja olemme koiranpennun kanssa kotona, jotta hän oppisi elämään paukkujen äänien kanssa. Voi olla, että hänkin pelkää aivan yhtä lailla, mutta tuskin hyppii äänekkäästi pitkin seiniä kuten paimenkoiramme, joka pahimmassa tapauksessa opettaisi käytöksellään pentua pelkäämään. Olisi niin hyvä, jos Inga ei alkaisi pelkäämään ilotulitteiden ääniä, helpottaisi elämää todella paljon esimerkiksi omalla mökillä sitten joskus. Me emme ole yli 10-vuoteen viettäneet uutta vuotta muualla kuin kotona, nimenomaan koirien takia. Tästä viikonlopusta on jo muodostunut perinne ja huvilakauden päättäjäisinä on hyvä syy vuokrata mökki, vaikka Inga ei pelkäisikään paukkeita. 

Jokainen mökki on ollut järven rannalla ja jokaisessa kohteessa olemme käyneet soutelemassa ja näihin kaikkiin mökkeihin voisin toistekin palata! Kannattaa tutustua näihin mökkeihin lähemmin *lomarenkaan sivuilta, sillä siellä niistä on vielä kattavammat kuvaukset ja aina voi esittää lisäkysymyksiä yllä oleviin mökkeihin jos jokin asia askarruttaa, yritän vastata ja muistella parhaani mukaan. Vielä on se oma mökki hankkimatta, vaikka kuume joka vuosi korkea onkin. Huvilakauden päättäjäisinä liittyvät appivanhempani usein myös seuraamme, jolloin saunotaan ja vietetään yhdessä aikaa. Koirillekin nämä viikonloput ovat olleet äärettömän antoisia, pelkkää vapaana oloa, on ihmetelty sammakoita ja tuhatjalkaisia ötököitä, syöty mustikoita ja kaloja, käyty veneilemässä ja uimassa, eikä ole ollut paukkeita! Vielä jonain päivänä se päivä tulee, kun mekin ollaan mökinomistajia. Mökkeily on ihanaa <3



Vuokramökeissä on kyllä puolensa, onhan se todella huoletonta, helppoa ja edullisempaa. Ei tarvi kuin lähteä lomailemaan. Itsellä se ehkä onkin mennyt näillä vuokramökeillä siihen, etten ole oikein tiennyt mitä edes tekisin, joten olen lähinnä ollut tekemättä yhtään mitään. Mies on jokaisella mökillä ollut heittämässä virveliä, ollaan saunottu ja syöty. Omalla mökillä uskaltaisi enemmän puuhastella ja tarttua kiinni tavaroihin pelkäämättä, että hajottaa jonkun muun omaisuutta. Tavallaan mekin vietämme joka vuosi huvilakauden päättäjäisiä, mutta vain jonkun toisen mökillä ilman omaa mökkikautta jota päättää :D

Onko tämä "juhla" tuttu? Oletko viettänyt mökkikauden päättäjäisiä elokuun viimeisenä viikonloppuna? Vaasassa esim. vietetään tätä nimenomaan huviloilla, eli kaiken tyyppisillä mökeillä kun Kokkolassa taas Venetsialaiset on enemmän järjestetty tapahtuma kaupungilla.

Kommentit

  1. Varsin vieras tapahtuma, vaikka länsirannikolta olen kotoisin. Mökkeily on tosiaan mukavaa ja isovanhempien mökillä on tullut vietettyä aikaa. Moni tuntuu tykkäävän mökistä juuri järven rannalla, mutta itseäni meri kiehtoo enemmän. Omaa mökkiä ei kuitenkaan todennäköisesti koskaan tule hankittua, sen vaatima työmäärä pelottaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on tullu itsellekin yllätyksenä, ettei tätä vietetäkään ympäri Suomea. Me päädytään järveen enimmäkseen siksi, että niiden ympärillä on useimmiten kangasmaastoa toisin kuin meren rannalla. Muuten meressä ei oo mitään vikaa, ollaan sitä jopa tänä vuonna ensimmäistä kertaa harkitukin, kaikki on vielä niin auki. Vaikka mullakin on ollu mökkikuume niin hirveän kauan, niin kyllä itseäkin pelottaa / jännittää et mitä siitä vielä työmäärällisesti seuraa. Toisaalta se toivon mukaan tois niin paljon kivaakin mukanaan. Näillä näkymin päädytään rakentamaan uusi mökki, niin ei aika ainakaan menis vanhan korjaamiseen ja kunnostamiseen, kotonakin meillä on mennyt jo melkein 10 vuotta, et ollaan saatu taloa/pihaa oman näköiseksi 😃

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit