Etelä-Lapin road trip

Tämän kesän matka suuntautui Etelä-Lappiin. Yleensä me suunnataan pohjoisen lomilla vielä ylemmäs, joten Lapin maakunnan alkupää on jäänyt kokonaan kokematta. Reissuun lähdettiin asuntoautolla ja matkaan meillä meni 10 päivää. Osasta kohteista kirjoitan erikseen tarkemmat postaukset, joten tässä matkan yhteenveto ja ajettu reitti.

Ranua

Ensimmäisen yön vietimme Ranualla, missä on kaksi leirintäaluetta. Päädyimme yöpymään Ranua Zoo leirintäalueella, koska se sijaitsee eläintarhan välittömässä läheisyydessä. Leirintäalueen huoltorakennuksen vieressä on lapsille leikkipuisto ja yleinen sauna lämpiää joka ilta. Alueen pihasta lähtee myös erillinen luontopolku. Seuraavana päivänä suuntasimme Ranuan eläintarhaan, missä vierähti reilu 2 tuntia. Eläintarhan reitti oli tehty toimivaksi, sai vaan kävellä eteenpäin niin näki kaikki eläimet, ei tarvinnut poukkoilla poluilta toisille. Päällimmäisenä jäi mieleen lukuisat pöllöt, kuinka isoja ne voivat ollakkaan! Jääkarhu oli toinen päänähtävyys ja susia tyttö odotti myös paljon, nähtiin sudenpentujakin. Reitin loppupuolella oli pirunpellolle tehty ilmastoaiheinen ympäristötaideteos Seven Steps to Save the Ocean, joka jäi myös mieleen. Eläintarhan jälkeen pistäydyimme Fazerin myymälässä, joka sijaitsee lähellä lipunmyyntiä.




Pyhä

Eläintarhalta jatkoimme Kemijärven kautta kohti Pyhää, joka oli meidän pääkohde jota odotimme eniten. Tie oli rauhallinen, matkanvarrella näkyi soita ja poroja. Kemijärvellä oli kiva pysähtyä, sillä viime kesänä yövyimme siellä yhden yön. Tuli fiilis, että Kemijärvelle voisi tulla vielä kolmannenkin kerran ja paremmalla ajalla. Matkalla Pyhälle murehdin säätä, sillä sääennusteet olivat luvanneet meille vettä koko viikoksi. Pyhän leirintäalueella oli kesätarjous johon tartuimme: yövy 3 yötä maksa 2. Joten yövyimme Pyhätunturin juurella sijaitsevalla leirintäalueella 3 yötä, huoltorakennus oli todella siisti ja pyykinpesukoneen käyttö oli ilmainen. Odotin jotenkin kovempaa ruuhkaa, mutta leirintäalueella oli enimmäkseen tyhjillään olevia kausipaikkoja, meidän lisäksi siellä oli vain muutama hassu tyyppi. Todella hiljaista! 

Olimme suunnitelleet Pyhälle pari pidempää retkipäivää, mutta yllätykseksemme Isokurun reitti on remontissa syksyyn asti ja se olisi ollut oleellisin reittiosuus. Meillä meni siis jälleen kerran suunnitelmat osittain uusiksi. Kävimme lopulta Tunturiaavan luontopolulla, Lampivaaran ametistikaivoksella, Aittakurussa ja Pyhätunturin huipulla. Luostolla kävimme kääntymässä, mutta oli niin sateinen ja sumuinen päivä, ettei huippua edes näkynyt.



Kemijärvi

Salla

Neljän päivän jälkeen Pyhällä iski haikeus kun tajusin, että tämän pohjoisemmaksi emme tällä reissulla enää mene, vaan lähdemme takaisin etelän suuntaan. Pyhältä lähtiessä tuntui siltä, kuin meidän reissu ikäänkuin loppui kesken, kun emme suunnanneet vielä ylemmäs.

Odotin kuitenkin Sallaa myös todella paljon ja nyt oli tämän alueen vuoro. Kävimme kaupassa Sallan keskustassa ja yllätyimme, kuinka iso paikka se olevinaan oli. Täältä on 10 km itse Sallatunturille, missä yövyimme yhden yön. Täälläkin satoi vettä ja ukkosti, joten kovin paljoa emme ehtineet tehdä. Bongasimme sentään In the Middle of Nowhere kyltin, siitä lisää omassa postauksessa. Olimme Sallassa tällä kertaa vain ohikulkumatkalla nuuskimassa miltä Salla tuntuu ja voin todeta, että haluan mielelläni palata sinne uudestaan. Salla olisi ihana kohde, jos haluaisi lähteä vain lataamaan akkuja. 


Oulanka

Oulangan kansallispuisto sijaitsee osittain Sallan puolella eli Lapin maakunnassa ja Kuusamon puolella Pohjois-Pohjanmaalla. Vietimme Oulangan kansallispuistossa 3 päivää (oma postaus). Yövyimme Oulangan leirintäalueella, joka sijaitsee kansallispuiston sydämessä. Oulangassa koettiin Kanjonin kurkkaus, Rytisuon luontopolku ja Kiutaköngäs. Pieni karhunkierros tuli kierrettyä vuosia sitten, joten oli kiva kokea Oulangasta uusia reittejä.

Hyttysiä oli!

Posio

Lähtiessämme reissuun viikko ennen juhannusta, emme vielä tienneet missä tulisimme viettämään juhannusta. Etenimme alustavan reittisuunnitelman mukaan, mutta kuitenkin vähän fiiliksen mukaan - jätimme tilaa mahdollisille muutoksille. Lopulta vietimme Posiolla juhannusaattoa, leirintäalueella oli yllätykseksemme jopa kokko. Tunnelmallinen ja aurinkoinen ilta saatiin, käytiin uimassa ja nautittiin lämpimästä säästä, taas vitsailtiin, että niin se aurinko vaan tuli esille kun on matka päättymässä. Himmerkin lomakeskus missä yövyimme, oli kyllä kiva ja hienolla paikalla. Ainut mikä puuttui oli lapsille leikkipaikka, sitä ei ollut vaikka alue iso olikin. Soutuveneitä ja sup-lautoja oli ja pakko mainita, että Himmerkin ranta oli todella hyvä. Sopivan matalaa vettä, hyvä pohja ja kirkasta vettä! 



Riisitunturi

Juhannuspäivänä kiipesimme Riisitunturille. Reitti on leveä ja helppokulkuinen ja nousu tunturin päälle kevyt. Matkan varrella näkyi Tapionpöytä, joka on latvaton metsäkuusi, täällä oli paljon näitä latvattomia kuusia muutenkin. Erikoisen näköisiä! Pidimme suklaa tauon ensimmäisellä penkillä joka tuli parisataa metriä ennen huippua vastaan. Täällä sai ensimmäistä kertaa koko matkan aikana pientä Lappi fiilistä, kun saimme ylhäällä nauttia lähes puuttomasta tunturista. Jotenkin muualla ei juurikaan tullut missään kohtaa "ollaan Lapissa" fiilistä, joka paikassa oli niin paljon puita. Kiersimme 4,3 km pitkän Riisin rääpäisyn, matkaan meni reilu pari tuntia. Maisemat Riisitunturilta oli kyllä hienot, tuli aivan Koli mieleen kun edessä näkyi järvimaisema. Paluumatkalla ohitimme hienon tunturilammen ja taukotuvan. Riisitunturilla oli jonkin verran enemmän ihmisiä kuin muualla, mutta se on todella helppo päiväretkikohde ja helposti noustavissa oleva tunturi.



Livojärvi

Matkalla Posiolta kohti viimeistä yöpymispaikkaa, ohitimme Livojärven joka sijaitsee Posion ja Iso-Syötteen välissä. Emme olleet kuulleet paikasta aiemmin, joten paikka tuli eteemme aivan puun takaa. Valitettavasti se tuli niin äkkiä, ettei me tajuttu siellä edes pysähtyä (ja vauva nukkui autossa, joten emme olisi muutenkaan raaskineet pysähtyä juuri silloin). Tien molemmin puolin oli järvi ja pitkät hiekkarannat, joilla makasi jopa poroja! Kertakaikkiaan upea paikka, missä kannattaa joskus uudestaan pysähtyä. 

Livojärvi

Iso-Syöte

Alkuperäisiin suunnitelmiin kuului, että sisällyttäisimme Iso-Syötteen matkaamme. Jo ennen lähtöä päätimme jättää sen kokonaan pois, koska koin alueen niin hirveän laajaksi enkä jaksanut alkaa perehtyä reittien runsauteen sen enempää. Päätimme jättää muille kohteille vähän enemmän aikaa ja hyvä niin. Iso-Syötteelle / Syötteelle saadaan tulla joskus toiste ihan varta vasten ajan kanssa. Ajoimme kuitenkin Iso-Syötteen läpi taas ensivaikutelmaa haistellen ja tie itseasiassa kulki kansallispuiston halki, joten sehän oli oikein kiva kompromissi, päästiin siis kuitenkin lopulta siellä käymään. Hieno tie, kun edessä näkyi tunturit. Iso-Syötteen laskettelukeskus näytti yllättävän suurelta ja voi hyvin olla, että palaamme tänne nimenomaan talvella, meinasimmehan päätyä sinne jo tänä keväänä (jolloin päädyimme Paljakkaan).

Oulu

Viimeisen yön vietimme Nallikarin leirintäalueella, joka oli lähes täynnä. Aurinko paistoi ja oli aina vaan juhannuspäivä. Kävimme rannalla syömässä jätskit, katselemassa ihmisvilinää ja kävelemässä rantaa pitkin. Tuntui oudolta olla ihmisten ilmoilla, kun oltiin koko reissun ajan oltu tyyliin vain metsässä eikä juurikaan törmätty muihin ihmisiin. Nallikarilla ihmiset nauttivat yöttömästä yöstä, pelasivat jalkapalloa vielä myöhään illalla. 

Joku 3-4 päivää ennen matkan päättymistä alkoi keskittymiskyky herpaantua. Odotin jo niin paljon matkan viimeistä päivää ja koko matkan huipennusta kuin kuuta nousevaa. Aamulla kun lähdimme sitten kotia kohti, haimme matkanvarrelta tämän ihanan Eurasier koiranpennun meille. Tästä koirasta ollaan haaveiltu kauan, myös täällä blogin puolella useasti haaveiltu. Hän on Inga <3

Mikä paikka jäi erityisesti mieleen ja mihin tahtoisin vielä palata? Pyhästä jotenkin tykkäsin, vaikkei sieltä ihan sitä aitoa Lappi fiilistä saanut. Pyhällä oli hienoja paikkoja, jotka teki vaikutuksen. Koska meillä jäi sieltä reittejä kulkematta, tullaan todennäköisesti palaamaan Pyhälle vielä uudemman kerran. Sallaan haluaisin lähteä erikseen ja tykkäsin kun päästiin kiertämään Oulankaa enemmän ajan kanssa. Mies tykästyi erityisen paljon Riisitunturiin, yllättyi kuinka hieno tunturi se olikaan. Tykkäsi tosi paljon, Sallasta myös. Eli oikeastaan tykättiin kaikista paikoista! Moni kohde olisi upea kokea myös syksyllä ja talvella. Kotimaan matkailussa onkin se hyvä puoli, että vaikka olisi jossain kohteessa jo käynyt, voi sen kokea aivan erilaisena muuna vuodenaikana. Oli joka tapauksessa tosi kivaa ja rikastuttavaa tutustua tähänkin puoleen Lappiin <3 jota ollaan aika monipuolisesti kierretty ja mietittiinkin, että mihin päin Lappia me lähdettäisiin seuraavalla kerralla ja silloin on Inga koirakin mukana matkassa.

Kommentit

  1. Oho, ai että Isokurun reitti oli edelleen remontissa? Sen piti valmistua ja viime vuonna. Oliko tuo Rytisuon luntopolku kiva? Se taitaa olla ainoa Oulangan rengasreiteistä, joka miellä on vielä kokematta. Salla kuulostaa kivalta kohteelta, tarkoitus olisi käydä siellä syksyllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin muistan lukeneeni, että se oli viime vuonna rempassa. En kyllä hoksannut yhtään tarkistaa, että noita reittejä vois olla vielä poikki. Se on oletettavasti poikki ihan syksyyn asti. Oltais voitu kiertää toisesta suunnasta karhunjuomanlammelle tai mennä pyhätunturin huipun kautta, mut päädyttiin säästämään koko reitti sitten kun päästään tuo Isokuru taas kiertämään kokonaisuudessaan.

      Meidän oli alunperin tarkoitus kiertää Hiidenlammen luontopolku tai Kiutakönkään rengasreitti, mutta päädyttiin tuohon Rytisuohon. Se oli ihan ok, muutama kiva kohta mutta... Hmm, ehkä aika tavallinen. Luulen, et nuo muut on ehkä ollu kivempia? Ainakin Rytiköngäs oli hieno reitin varrella.

      Poista
  2. Kivoja kohteita, jotka tosiaan näyttää ihan erilaisilta eri vuodenaikoina. Omat Lapin-reissut on painottuneet enemmän talveen kuin kesään, omat hyvät ja huonot puolensa on tietysti molemmissa ajankohdissa. Nyt kun ollaan Suomessa viettämässä kesää, käydään pohjoisessa ainakin Rovaniemellä asti, ja samalle reissulle voisi jonkun patikankin yhdistää.
    Teillä todella oli ihana päätös matkalle, Ingasta tulee varmasti hyvä reissukaveri!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moneen kohteeseen tekis mieli palata myös talvella! :) Pohjoisessa riittää vielä paljon nähtävää <3 Sitä mäkin toivon, tänään lähdetään Ingan kanssa harjoittelemaan junalla matkustamista :D ensimmäinen kerta pandemian aikana ku ylipäänsä matkustan junalla. Odotan kyllä sitä kun Ingan kanssa saa liikkua paikasta toiseen ja käydä yhdessä patikoimassa ja Norjassa jne 😍

      Poista
  3. Kiva lukea teidän reissusta, kun osin samoja kohteita oli omalla road tripillä, jolta kotiudumme huomenna. Ja onnea uudesta karvaisesta perheenjäsenestä! Hän on suloinen <3 Me yövyimme Luostolla ja kävimme myös ametistikaivoksella. Aika ei riittänyt kansallispuiston reiteille, mutta täytyy mennä sinne joskus uudestaan. Meillä kävi sään puolesta hyvä tuuri; suurin osa viikosta meni auringonpaisteessa. Muutaman sadekuuron saimme niskaan. Lappi on niin upea ja monta paikkaa jäi käymättä, mutta siellähän se odottaa uusia reissuja :)

    VastaaPoista
  4. Pohjoinen ja Lappi on ihana. Harmi vaan, että sinne kestää tovi autolla mennessä. Me käväisimme Riisitunturissa toukokuussa kelirikon aikaan. Niin olisi kiva päästä sinne kesällä, kun ei lunta. No kiva kuitenkin edes kuvien välityksellä päästä paikalle.

    VastaaPoista
  5. Olipa harmi, että ette ihan kaikkiin paikkoihin päässeet mitkä suunnitelmissa oli. Vaikka olihan tuossa kyllä upeita paikkoja jo yllin kyllin. Ja jää sitten lisää kohteita, joissa pitää vielä päästä käymään.

    VastaaPoista
  6. Road tripin ihanuuksia ja kamaluuksia on aina se että suunnitelmat heittävät yleensä härän pyllyä paljonkin. Onneksi kuitenkin moniin kohteisiin voi palata, onhan Lappi nyt aivan ihastuttava ja pitkäkestoinen kohde kaikkine upeine nähtävyyksineen! Luontoa voisi kiertää siellä loputtomiin. <3

    VastaaPoista
  7. Tässä oli aika lailla sellainen roadtrip mikä piti itsekin toteuttaa tänä kesänä, mutta suunnattiin lopulta pohjoisemmaksi Kilpisjärvelle asti. Tämä osuus Lappia on itsellä sellaista, että siellä olen jonkun verran ollut, mutta paljon vielä nähtävää. Sallan kävijämäärät uskoakseni ensi vuonna nousee aika merkittävästi, jos nyt Sallasta tulee Suomen 41. kansallispuisto, niin kuin uumoillaan.

    VastaaPoista
  8. Olipa teillä monipuolinen matka. Itse muistan noista kohteista yhden erityisesti, ja siellä käynnistä on aikaa yli 30 vuotta. Se oli Salla. Tyttäremme nimi on Salla ja hänelle oli elämys pikkutyttönä käydä juuri Sallassa ja poseerata jonkun tienviitan alla. Tunsi itsensä tärkeäksi juuri siellä. Tämmöinen erilainen retkielämys. Aila

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit