Kauniin vehreä Vinalesin laakso Kuubassa

Tällä kertaa istuudun valkoisen peugeotin kyytiin. Siinä on turvavyöt, mutta kalju ja hieman pelottavan näköinen kuski huomauttaa, että niiden käyttö ei ole pakollista. Laitan turvavyöt kuitenkin kiinni, vaikka moottoritiellä ei juuri muita autoja ole. Vinalesin laakso sijaitsee noin parin tunnin ajomatkan päässä Havannasta. 

Auton etupenkillä apukuskin paikalla istuu yhtä pelottavan näköinen kuskin kaveri, huokaisen helpotuksesta kun hän jää matkanvarrella pois. Ostin varta vasten Kuuban matkalle espanjankielisen sanakirjan, jota olen joka päivä Havannassa kantanut mukana ja jonka juuri tänään unohdan majapaikkaamme. Meidän kuski ei nimittäin puhu eikä ymmärrä sanaakaan englantia! Siinä sitten istut kyydissä matkalla jonnekkin, etkä osaa neuvoa missä haluaisit käydä, ainut määränpää on Vinalesin laakso. 

Moottoritie on suhteellisen hyvässä kunnossa, kuoppainen kylläkin. Auton ikkunasta näkyy paljon erilaisia puita, banaaniviljelmiä, sokeriruokopeltoja, palmuja, hevosia, lehmiä ja suuria petolintuja. Autoja tosiaan ei moottoritiellä juurikaan ole, hevoskärryjä kylläkin. Täällä maaseudulla liikkuvat ihmiset edelleen hevosilla, eikä autoilla. Lehmät, hevoset ja pukit liikkuu täällä vapaana ympäriinsä. Teiden varsilla näkyi useita olkitaloja.

Tyhjä mottoritie ja hevoskärryt



Jännityksellä odotamme, minne kuski mahtaa meidät viedä. Iloksemme päädymme näköalatasanteelle katsomaan Mogoteseja, eli Vinalesin karstivajoamaa. Vinalesin laakso kuuluu maailmanperintökohteisiin ja on kyllä todella vaikuttava ja kaunis näky, joka on kenties jäänyt Kuuban matkalla parhaiten mieleen. Pidän matkoilla erityisen paljon siitä, kun pääsee maaseudulle ja luontoon. Täällä olisi mahtavaa käydä vaeltamassa, valitettavasti sellaiset haaveet siirtyy tulevaisuuteen.




Tätä kävi sääliksi

Jatkoimme autolla matkaa Valle de Vinjalesin kylän läpi. Jokaisen talon terassilla oli jenkkityyliset, puiset keinutuolit. Ihanan näköisiä, mutta aika hauskaa, että niitä oli just jokaisella ja miksi juuri keinutuoleja. Ehkä keinutuolit kuvastaa jotenkin kylän henkeä, sillä kylä vaikuttaa tosi ihanan ja sympaattisen oloiselta, vaikka vain ajoimme sen läpi.






Seuraavaksi menemme Cueva del Indion luolaan. Kävelemme alas rappusia luolan sisälle noin parisataa metriä, missä hyppäämme pienen moottoriveneen kyytiin, joka kuljettaa meitä luolan sisällä noin 400 metrin verran luolan joessa. Luola on paikoitellen matala ja välillä taas tosi korkea. Ompa jännää kävellä luolan sisällä. Ulkopuolella on matkamuisto kauppiaita, suloinen kissanpentu ja kananpoikasia. Sisäänpääsymaksu luolaan oli 5 CUC. 




Tämän jälkeen vei kuski meidät seuraavan luolan luo, jossa nähtävästi olisi ollut kalliomaalauksia. Meillä oli kommunikaatio-ongelmia hänen kanssaan, eikä kumpikaan oikein tiennyt mitä yritetään toisillemme sanoa. Hän puhui meille vain espanjaa ja itse yritin muistella edes jotain tuttuja sanoja kahden vuoden espanjan kielen opiskelusta, mutta niin se kielipää ruostuu vuosien mittaan. Meillä ei kuitenkaan ollut tarvetta käydä toisessa luolassa ja ajateltiin, että voitaisiin vaikka käydä syömässä. Kuski ei ymmärtänyt mitä tarkoitimme, joten hän ajoi tuttunsa luo, joka osasi englantia. Hän luuli, että meillä oli tarve hammaslääkäriin, kun näytimme suuta. He ehdottivat vielä tupakka museota, joka on tällä seudulla yksi tunnetuimmista käyntikohteista. Päädyimme kuitenkin lounaalle paikalliseen pieneen ravintolaan. Söin kanaa ja papuriisiä, oli hyvää! Lounaan jälkeen lähdimmekin ajamaan takaisin kohti Havannaa.


Retki kuskin kanssa maksoi 120 CUC, kuskin olimme saaneet meidän majapaikan casa particularin kautta. Enemmänkin olisi voinut Vinalesin laaksossa nähdä ja kauemminkin olla, mutta asiaa olisi helpottanut yhteinen kieli. Miksi juuri tänään jätän sanakirjan kotiin!? Paikasta jäi kuitenkin kauniit muistot, todella hieno paikka. Hyvin lopulta kuitenkin pärjättiin, vaikkei yhteistä kieltä ollutkaan. Tässä vielä lisää maisemakuvia päivän retkeltä. Vaikka kuvia tuli otettua lähinnä auton ikkunasta, olivat maisemat siitä huolimatta todella mieleenpainuvat - aitoa Kuubalaista maaseutua.







Oletko käynyt Vinalesin laaksossa? Mitä siellä teit ja missä kävit?
Oi Kuuba <3

Kommentit

  1. Olen käynyt Vinalesin laaksossa, jossa vietin kaksi yötä. Olisi pitänyt olla pidempään näin jälkikäteen miettien. Kävimme kävelemässä noilla upeilla vuorilla erään paikallisen oppaan kanssa. Aluksi kiipesimme ylös vuorelle, jossa nautimme kesäpäivää eräällä maatilalla nauttien sokeriruokomehua. Tämän jälkeen kävimme katsomassa maatilaa missä tehtiin perinteisiä kuubalaisia sikareita. Ostin 25 kappaletta kavereille Suomeen tuliaisiksi. Majoitus oli juurin tuollaisessa pinkin värisessä talossa, jonka edessä oli kiikkustuolit - siinä oli kiva seurata kylän elämää. Talon emäntä oli erittäin ystävällinen ja loihti upeat illalliset ja aamiaiset jotka nautittiin talon kattoterassilla. Eli suosittelen todellakin viipymään muutamia päiviä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kuulostaa kyllä tosi kivalta, varsinkin tuo patikointi siellä! Tuonne sais kyllä varata muutaman extra päivän! Olisko ollu se sama sikarimesta? Joka tapauksessa, siellä kylässä oli joku tobacco paikka. Harmitti ku ei siellä tullu käytyä. Voin niin kuvitella tuon kiikkustuolilla fiilistelyn ! :)

      Poista
  2. Harmittaa hieman, kun jäi Kuuban reissulla Vinales kokematta. Olisikohan muualla missä päin Karibiaa vastaavia maisemia tai paikkoja?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuuba on kyllä mukavan kokoinen maa, et siellä riittäisi nähtävää vaikka kuinka paljon. Meidän majapaikassa oli yks saksalaispariskunta, joiden oli tarkoitus olla Kuubassa kuukauden. Mut niiden matkalaukut oli hukkunut lennolla, eikä mukana ollu juuri mitään käsimatkatavaroissa. En muista, tuliko ne laukut lopulta, mut sanoivat että joutuvat lähteä takaisin Saksaan muuten, koska Kuubasta ei sitä tavaraa hirveästi saa ostettua. Meni vähän sivuraiteille, mutta en tiedä missä olis vastaavia maisemia? Meillä oli yks vuos lennot varattuna Guadeloupelle, mut ei päästy lähtemään. Siellä oli tarkoitus mm. patikoida vehreämmällä puolella saarta. Guadeloupe kuulosti sillon kyllä tosi mielenkiintoiselta, mitä sitä ehdin sillon tutustua/suunnitella :)

      Poista
  3. Pitkälti samanlaiset kokemukset kuin Janilla. Pari yötä vietimme Vinalesissa . Käveltiin tosiaan varsin pitkäkin patikointireitti tuolla vuorilla ja pysähdyttiin niin ikään jossain maatilalla, mutta me emme juoneet sokeriruokomehua, vaan heidän paahtamaa kahvia. Tuo sokeriruokomehu onkin itselleni ihan liian makeaa, kerran sitä maistoin ja sanoisin, että se riitti! Niin ikään kävimme myös maatilalla, jossa meille esiteltiin sikarien valmistusta. Kiinnostava kokemus. Käytiin kyllä tuolla samaisessa Cueva del Indion -luolassa. Kaiken kaikkiaan Vinales oli kyllä kiva ja rauhallinen paikka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eli aika pitkälti teillä ollu sana setti. Tuota sokeriruokomehua en oo muistaakseni juoni, kuulostaa jännältä! Tuolla Vinalesissa olis tosiaan tosi kiva päästä patikoimaan, harmi et se jäi välistä. Pitää käydä kurkkimassa, josko teidän blogeissa olis juttua tuolta :)

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit