Blogihaaste: 10 matkailufaktaa minusta

Jatketaan blogihaasteilla, tällä kertaa tartun Unelmatrippi blogin haasteeseen, jossa kerron 10 matkailufaktaa minusta. Näitä on ollut kiva lukea muissa blogeissa ja sitä onkin oppinut toisista matkailijoista paljon uutta. Ensin ajattelin, etten keksisi mitään itsestäni, mutta eihän se niin vaikeaa voi olla, joten katsotaan mitä faktoja tänne lopulta päätyy.

1. Suunnittelen ja varaan kaiken yksin

Viime postauksessa haastattelussa matkailijan puoliso kävi ilmi, että hoidan meidän talouden kaikki matkasuunnitelmat ja varaukset kuten lennot, majoitukset, retket ja autonvuokraukset. Ne on tosiaan minun harteillani, koska tykkään siitä hommasta. Vertailen todella paljon ja käytän suunnitteluun paljon aikaa. Toki aina varmistan puolisolta, että sopivatko nämä lennot, onko tämä majapaikka ja tällainen retki ok? Eli esisuunnittelen ja sitten vain hyväksytän suunnitelmat hänellä. Kaikki ehdotukseni eivät mene aina heittämällä läpi ja esimerkiksi Malediiveja matkakohteena jouduin lämmittelemään useamman vuoden, mutta joka kerta kotiin palatessa on lopputulos aina sama: olipa kiva reissu! Mutta nautin paljon myös siitä, kun saan kaverin kanssa reissuun lähtiessä yhdessä suunnitella enemmän ko. reissua ja tutkia yhdessä matkakohdetta. 

2. Poden reissujännitystä ennen matkaa

Vaikka kovasti se toinen jalka on koko ajan johonkin matkalle lähdössä ja haaveilen jatkuvasti uusista matkoista, niin aina välillä iskee muutama päivä ennen matkaa reissujännitys. Tuntuu siltä, että voisin jättää kokonaan lähtemättä ja alan miettimään mitä ihmeellisempiä asioita. Silti ei ole koskaan onneksi mitään vakavaa matkalla sattunut ja joka kerta totean kotiin palatessa, turhaan murehdin jälleen kerran etukäteen. Tai sanotaanko, etten ihan joka kerta pode reissujännitystä. Mitä kauemmas, mitä eksoottisempi kohde ja mitä pidempään reissussa olen, tai jos matkustan yksin, silloin on reissujännitys pahimmillaan. Useimmiten lähden reissuun kuitenkin tosi hyvillä mielin ja vuosien saatossa on lähteminen ollut yhä helpompaa. Ja viimeistään kun pääsen lentokentälle, ovat jo moiset ajatukset jo unohtuneet ja mieli on jo innolla odottamassa tulevaa matkaa. Luulen tämän reissujännityksen johtuvan siitä, että lähden tutusta ja turvallisesta kotiympäristöstä kohti tuntematonta. 

3. Pakkaan kevyesti

En muista koska ruumalaukku olisi ollut viimeksi käytössä. Pyrin matkustamaan aina kun mahdollista käsimatkatavaroilla ja tapanani on pakata mahdollisimman vähän mukaan. Olen oppinut, että todella vähällä vaatemäärällä sitä matkoilla pärjää. Luottokenkäni ovat Keenin venice h2, ne on aivan huiput! Ne toimivat matkoilla sandaaleina, vaelluskenkinä kovan kärkensä vuoksi ja lenkkareina, sillä niillä on tosi kevyt ja hyvä kävellä. Käytän niitä toki kotonakin aina kesällä, koiria ulkoiluttaessa ja metsissä. Tosi monipuoliset, tämän vuoksi en pakkaa muita kenkiä mukaan. Lämpimät vaatteet päälle koneeseen, oli kohde mikä hyvänsä ja sitten matkalaukkuun jää vain ne kevyimmät vaihtovaatteet.

4. Rakastan lentämistä

On joka kerta yhtä kutkuttavaa nousta lentokoneeseen ja odottaa lentokoneen lähtöä, paras tunne on se, kun lentokone kiihdyttää kiitoradalla ja nousee ilmaan. Jostain syystä saan koneesta aina ikkunapaikan, mutta siinä viihdyn parhaiten. Tykkään katsella ikkunasta ulos, vaikkei sieltä näkisi muuta kuin pilviä. Pitkät lennot ei ole minulle ongelma eikä se, vaikka kohteeseen joutuisi matkustamaan pitkästikin eri lentoja vaihtamalla. Rankkaahan se on, muttei se ongelma ole. Olen huono katsomaan koneessa elokuvia ja useampi tunti saattaa mennä siihen, kun vaihtelen elokuvia toiseen. Kun viisi vuotta sitten laskeuduin Torontoon kovassa tuulessa, pamahti kone todella rytinällä kiitoradalle. Säikähdin sitä silloin niin kovasti, että nykyään jännitän laskeutuuko kone pehmeästi ja tasaisesti vai tuleeko se kiitoradalle hieman liian kovalla vauhdilla, joka tapauksessa puristan penkkiä hieman kovempaa juuri silloin.

5. Olen kohteessa offline

Minulla on ollut jo useamman vuoden tapana sulkea mobiiliverkko loman alkaessa, enkä yhdisty wifiin sen jälkeen kun olen astunut määränpäässä ulos lentokoneesta. Haluan sulkea pois arjen, somen, uutiset ja kaiken ja keskittyä vain matkakohteeseen. Poimin lentokentältä matkaesitteitä, joita sitten iltaisin tutkin hotellihuoneessa. Mikäli jotain epäselvää on, pyydän matkakumppania tarkistamaan asian (sillä yleensä heillä on wifi päällä edes hotellissa). Usein päivitän matkakuulumisia vasta kun olen palannut reissulta kotiin. Olen kuitenkin todennut sen viime vuosina jopa työläämmäksi kuin sen, että reaaliaikaisesti päivittelisin sen hetken reissufiiliksiä, joten nykyään en olekaan niin ehdottoman offline. En kuitenkaan vietä matkakohteessa yhtä paljon aikaa puhelimella, kuin mitä arjessa tulee vietettyä. Huomaan, että olen eri tavalla levännyt matkan jälkeen kun on jättänyt kaikki somevirrat selaamatta.

6. Olen sopeutuvainen matkailija

Haluan matkustaa mahdollisimman monipuolisesti ja saada paljon uusia kokemuksia, joten matkustan aina avoimin mielin. Olen matkailijana kaikkiruokainen siinä mielessä, että minulle kelpaa hyvinkin kirjavat matkakohteet. En matkoilla hätkähdä tai valita pienistä, en myöskään vaadi liikaa vaan sopeudun helposti kohteeseen. Jos jotain poikkeavaa sattuu eteen, otan sen vain kokemuksena. En kuitenkaan ole extreme ihmisiä, vaan koen olevani rauhallinen reissaaja. Innostun helposti kaikesta uudesta, mutta olen huono itse keksimään uusia juttuja. Siksi haluankin kehittyä matkailijana ja oppia uutta ja on kiva matkustaa seurassa, jolta saa uusia ideoita ja näkökulmia matkakohteessa. 

7. Välttelen suosittuja kohteita

Pyrin välttämään matkustamista tavallisiin turistikohteisiin, en halua matkustaa nähdäkseni satoja muita turisteja. Matkahistoriastani puuttuu myös lukuisat klassiset kaupunkikohteet. Ahdistun jos joudun esimerkiksi kulkea ihmistungoksessa tai jos kauniin nähtävyyden edessä vilisee hirveä määrä muita turisteja. Venetsia oli esimerkiksi yksi tällainen kohde, mutta pidin kaupungin kauneudesta siitä huolimatta. Matkustaminen on tänä päivänä kuitenkin niin suosittua, että harvoin tulee nähtävyyttä eteen, missä saisi olla kokonaan ilman suurta turistilaumaa (ja olenhan itsekin yksi turisteista). Haluan nähdä paikallisia ihmisiä, kuulla paikallista kieltä ja nähdä aitoa elämänmenoa. Joten jätän valitsematta kohteeksi sen aivan suosituimman kohteen ja päädyn usein matkustamaan pienempiin paikkoihin. Oli kyseessä sitten luontokohde tai rantalomakohde, hakeudun mieluummin väljemmille vesille. Päädyn tähän myös siksi, että en jaksa sisäistää kaikkea, mitä suuremmassa kohteessa olisi tarjolla. Uskon, että suosituilla kohteilla on syynsä ja jonain päivänä on näillekkin kohteille annettava mahdollisuus.

8. Olen fiilistelijä

Valitsen matkakohteen usein intuitiolla, vaikka jonossa olisi useampi pitkäaikainen haave. Siksi tosi usein joku kohde saattaa aina vain lykkääntyä ja tilalle tulee kohteita, jotka juuri sillä hetkellä tuntuvat paremmilta. Usein syvennyn vasta lentojen varaamisen jälkeen, mitä matkakohteessa oikein edes on tarjolla. Harvoin käy niin, että tutkisin kohteen ensin perinpohjaisesti ja sitten vasta varaisin lennot. En laita itseäni mihinkään kategoriaan siitä, mitä matkoillani haen, vaan yleensä itselleni riittää pelkästään kohteen näkeminen ja kokeminen. Siksi usein vain kävelen ja ihmettelen reissuilla perus nähtävyyksiä, vailla sen suurempaa ohjelmaa tai aktiviteettia - riippuu ihan kohteesta. Yritän kyllä mahduttaa aina jonkinlaisia retkiä, jotta kohteesta saisi hieman enemmän irti.

9. Omaan hyvän suuntavaiston

Mieleeni tuli tilanne lapsuudestani, kun huusin Espanjassa takapenkiltä vanhemmilleni, mihin suuntaan heidän tulisi kääntyä jotta löytäisimme takaisin majapaikkaan. Tykkään muutenkin tutkia paljon karttoja ja nopeasti hahmotan, missä suunnassa ollaan ja mitä reittiä ollaan jo tultu. Suuntavaisto on kuitenkin viime vuosina ruvennut oikuttelemaan joissakin kohteissa, enkä olekaan enää ollut lainkaan kartalla. En tiedä onko suuntavaisto huonontunut, vai onko kohde vain sattunut olemaan niin sokkeloinen, että siksi olen mennyt sekaisin (mm. Praha, Venetsia...). Uskallan kuitenkin myöntää, mikäli olen hukassa. Joka tapauksessa sanoisin, että suuntavaisto on edelleen hyvä.

10. Matkageenistä en pääse eroon

Olen kasvanut matkustelevassa perheessä ja matkat on aina ollut osa elämääni. Poden jatkuvaa reissukuumetta ja olen erittäin helposti yllytettävissä, jos joku pyytää minua matkalle mukaan. Olen aina valmis lähtemään reissuun. Toisinaan yritän tukahduttaa matkakuumeet, että nyt pysyt vain kotona ja nautit arjesta. Hetken aikaa kotona viihdynkin, mutta kyllä reissuun on säännöllisesti joka tapauksessa päästävä. Halu nähdä maailmaa on suuri ja saan siitä niin paljon uutta energiaa ja henkistä pääomaa. Matkustaminen on minun elämäntapani, kun toiselle se voi olla vaikka autot, joku urheilulaji tai vaikka hevoset. Se on hienoa, että ihmisellä on intohimo johonkin omaan juttuunsa. Yllättävän hyvin olen pärjännyt ilman suurempia reissua tämän korona ajan, mutta toisaalta olen keskittynyt enemmän tämän blogin kirjoittamiseen, joten tätä kautta olen saanut elää uudestaan monet menneet matkat.

Tein aiemmin Analyysissa matkatottumukseni, josta selviää hieman enemmän kuinka olen näinä vuosina matkustanut.

10 matkailufaktaa minusta -blogihaaste

Osallistu 10 matkailufaktaa minusta -blogihaasteeseen! Tee näin ja kopioi nämä ohjeet mukaan omaan postaukseesi:

  • Kirjoita 10 matkailufaktaa minusta -blogipostaus, jossa kerrot otsikon mukaisesti 10 matkailuun liittyvää faktaa itsestäsi.
  • Linkitä jutussasi alkuperäiseen, Unelmatrippi-blogin liikkeelle laittamaan 10 matkailufaktaa minusta -postaukseen.
  • Haasta mukaan haluamasi määrä muita bloggaajia.
  • Haasteeseen voi halutessaan tarttua kuka tahansa bloggaaja myös ilman haastetta.

Kommentit

  1. Mielenkiintoinen postaus tämäkin! Voin samaistua useaan kohtaan itsekin täysin tai osittain, etenkin kohtiin 1, 4 ja 10. Myös kohtiin 3 ja 7 pyrin nykään yhä enemmän. Pitäiskö itsekin tarttua tähän haasteeseen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tartu ihmeessä, tätä oli kyllä kiva tehdä! :) Se on kiva kuulla, jos löytyy yhtymäkohtia, ymmärtää siten paremmin myös toisen ajatusmaailmaa matkailusta :)

      Poista
  2. Tämä tosiaan oli kiva!

    Heh, hauskaa huomata eroavaisuuksia! Varsinkin tuo lentämisen rakastaminen kiinnitti huomion. Marika pelkää lentämistä. Minä en pelkää, mutta koen lentokoneessa istumisen silti epämieluisana, varsinkaan yhtään pidempi lento on erittäin epämieluisa kokemus.

    Myöskin tuo Olen fiilistelijä -kohta erosi aika tavalla. Minä suunnittelen reissut aina valmiiksi ennen lentojen varaamisia. Kaikki on siinä vaiheessa jo suunniteltu valmiiksi.

    Paljon oli kyllä sitten yhteistäkin. Suosittuja kohteita pyritään myös jossain määrin välttämään tai käymään niissä suosituimman ajan ulkopuolella. Monet ruuhkaiset nähtävyydet ovat aamuvarhain usein varsin hiljaisia. Ja toisaalta myös vuodenajalla on iso merkitys. Kesän lopulla Lofootit oli esimerkiksi hyvinkin rauhallinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, et löytyi paljon yhteistä! Onhan pitkät lennot tosi puuduttavia, mut luinkin teidän omasta, ettet saa koneessa nukuttua, itse saan ja se helpottaa etenkin yölentoja paljon. Tuota suunnittelua vois hyvin hyödyntää näin korona-aikana; suunnittelee kaiken jo valmiiksi ja elää ikäänkuin olis jo matkalle lähdössä, muttei vaan varaa lentoja. Mekin matkustetaan aika paljon sesongin ulkopuolella eikä juurikaan loma-aikoina (toki kesä poikkeus). Se on kyllä totta, pitäis päästä just joko tosi myöhään tai tosi aikaisin katsomaan jotain nähtävyyttä.

      Poista
  3. Tosi kiva, että tartuit haasteeseen! Olit keksinyt tähän kiinnostavia kohtia. :) Minulla ei ole muistaakseni koskaan ollut reissun lähestyessä tuollaista kuvaamaasi oloa, että voisi jäädä kotiin, mutta aikanaan kyllä jännitin lentämistä jonkin verran. En kuitenkaan sillä tavalla, että se olisi mitenkään häirinnyt - kunhan vähän jännitti vain. Olen aina tosi innoissani lähdössä matkaan uuteen ympäristöön. Somea en minäkään matkoilla selaile yhtä paljon kuin kotona, mutta kuitenkin silloin, kun siihen on luonteva rako. Reissuilla vain on yleensä niin paljon kaikkea tekemistä, että ei tule niin paljoa puhelinta hipelöityä muuten kuin valokuvatessa. Listasi kymmenenteen kohtaan voin yhtyä melkeinpä sanasta sanaan: matkailu on todellakin myös minulle elämäntapa ja jos vain taloudellisesti voisin, matkustaisin koko ajan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi haasteesta :) Kiva kuulla myös sun kokemuksia :) Tuo olotila on ollut niin kauan kun vaan muistan, varhaisin muisto on 6-vuotiaana kun lähdettiin 3 viikon roadtripille keski-eurooppaan, murehdin meidän kotiin jääviä kissoja. Onneksi on vuosien myötä koko ajan helpottanut. Se on kyllä totta et matkalla on niin paljon kaikkea muuta ja uutta, mutta kuvia otan tosi paljon. Vähempikin riittäisi! Siinä onkin matkailufakta nro 11, eli otan matkoilla aivan liikaa kuvia :D

      Poista
  4. Kiva kun lähdit tähän mukaan :) Pystyin samaistumaan melkein kaikkiin kohtiin. Suunnittelen matkat itsenäisesti. Kun lähdin ekalle pitkälle reissulle, itkin junassa koti-ikävää, mutta se hälveni aika pian. Mäkin matkustan yleensä pelkillä käsimatkatavaroilla, ja rakastan lentokoneen lähtökiihdytystä! Joskus kohdalle osunut vähän kovempi laskeutuminen. Esim. Samoksella on niin lyhyt kiitorata että kone jarruttaa tosi voimakkaasti. Sopeudun kans aika helposti eri kohteisiin, enkä juurikaan reklamoi pienistä epäkohdista. Mutta en nyt missään läävässä kuitenkaan asuis, ja oonkin kesken kaiken vaihtanut muutaman kerran majapaikkaa. Multa puuttuu kans kokemuslistalta mm. Rooma, Pariisi, Barcelona ja Lontoo. Hyvä suuntavaisto täälläkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi ihana kuulla, et niin moni asia kuulosti tutulta! :) Mullakin nuo ensimmäiset matkat yksin oli henkisesti tosi rankkoja, mutta samalla niin kasvattaviakin. Ei oo mikään itsestäänselvyys osata olla yksin. Ja sitten kun saa nukuttua reissu väsymystä pois, niin mieliala on jo parempi. Eipä oo tullut täälläkään käytyä yhdessäkään noissa sun mainitsemista kaupungeista, hassua. Eikun, Pariisissa oon kyllä käynyt, mut lapsena.

      Poista
  5. Kohdat 3 ja 6 pitävät minullakin paikkansa, sen sijaan kohdassa 8 olen täysin ambivalentti. Toisia matkoja suunnittelen kuukausikaupalla, mutta yhtäkkiä ostan lennot kohteeseen jota en ole edes miettinyt tai sitten kaveri saa minut houkuteltua mukaansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri noin! Välillä tulee aivan puskista joku aivan uusi kohde, mihin tulee sitten lähdettyä, ohittaen kaikki vanhat suunnitelmat. Mulla on kyllä monia kohteita kirjoitettuna ylös, mihin tahtoisin matkustaa, mutten suunnittele niitä kun vasta sitten kun sinne oikeasti olen lähdössä. Harmi, että lentodiilien pitäjä menehtyi, sieltä tuli usein ostettua lentoja tällaisiin päähänpisto matkakohteisiin. Ehkä nyt tulee herkemmin sitten matkustettua sellaisiin kohteisiin, joita on alunperin miettinytkin.

      Poista
  6. Näitä on kiva lukea ja vertailla mitkä kohdat osuvat yksiin omien matkailuun liittyvien mieltymyksien kanssa. Minäkin pidän lentämisestä enkä kavahda pitkiäkään lentomatkoja, mutta eihän sitä käy kieltäminen, että kaukolennot alkavat jossain vaiheessa puuduttaa. Somea plärään iltaisin hotellissa, jos vain wifi jotenkin toimii, mutta muuten somen käyttö on vähäisempää kuin kotona.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se on, jos edessä on vaikka 12 päivälento - onhan se päivä todella pitkä! Mutta odotan jo, että saisin koneessa hyödyntää esim podcasteja offline tilassa tai äänikirjoja. Niitä en oo lennoilla aiemmin kokeillut ja vois toimia tosi hyvin pitkillä lennolla.

      Poista
    2. Siis 12 tunnin lento päiväsaikaan...

      Poista
  7. Minäkin pystyn samaistumaan tosi moneen noista kohdista. Pakkaaminen on kuitenkin edelleen mun heikko kohta: aina välillä onnistun lähtemään liikkeelle pelkillä käsimatkatavaroilla, mutta usein rinkka seuraa mukana. Ehkä tilanne muuttuu tulevaisuudessa, kun ei tarvitse enää sulloa lasten tavaroita omaan rinkkaan, niin pärjää pienemmällä laukulla. Tosin lasten laukut täyttävät nykyään koulukirjat, joten he ainakin tarvitsevat ruumalaukun. Ja myös mulla on tosi hyvä suuntavaisto. En kuitenkaan usko, että se varsinaisesti huononee ajan myötä, vaan osa paikoista vain on niin hiivatin sokkeloisia. Kokemusta on :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa Katja kiva kuulla! :) Lasten tavarat kyllä sotkee aika hyvin tuota kevyt pakkailua, mikäli niillä ei oo vielä omaa laukkua, vauva-aikana tietysti pakkasin vauvankin tavarat omaan laukkuun. Äh, olin jo unohtanut kuinka inhottavaa se onkaan muistaa pakata kaikki lapsenkin tavarat mukaan. Ennen nautin pakkailusta, nykyään ahdistaa jo pelkkä ajatus. Noniin hyvä huh, menee siis vain kohteen piikkiin tuo sisäisen kompassin hukkaaminen :D

      Poista
  8. Olipa hauska lukea näitä faktoja sinusta. :) Etenkin tämä osui, teen samoin itsekin: "Olen kohteessa offline." Päivitän sitten stoorit ja kuvat vasta kotiin palattuani. Reissun päällä sen sijaan haluan nauttia kaikesta muusta kuin virtuaalisesta elämästä.

    Ja sopeutuminen, jes!

    VastaaPoista
  9. Kiva lukea näitä taustatietoja ihmisistä blogin takana :)
    Monta kohtaa kuulosti tutulta, reissujen suunnittelusta suosittujen kohteiden välttelyyn ym, mutta ihanaa, että joku nauttii lentämisestä, kun itselle se on vain pakollinen, ei niin mukava osa matkantekoa kauemmas. :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit