Päiväretki Patvinsuon kansallispuistossa

Postaus sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä.

Vietimme tänä vuonna juhannusta Lieksassa, mistä vuokrasimme *lomarenkaan kautta erämökin. Mökki oli meidän mieleen ja sijaitsi hyvällä paikalla, hienon ja rauhallisen järven rannalla keskellä luontoa. Järven ympärillä ei ollut muita mökkejä, joten täällä sai olla aivan omassa rauhassa. Mökissä ei ollut juoksevaa vettä eikä sähköä, vaan aurinkopaneeleilla toimiva valaistus ja kaasulaitteet keittiössä. Puhelimet saimme ladattua joko autossa tai virtapankin kautta, puhelinta en tosin juuri käyttänyt muuta kuin valokuvaamiseen, joten akkuakaan ei paljoa kulunut. Mökin pihalla oli kaivo, leirinuotio, soutuvene ja laituri sekä mökin yhteydessä aivan loistava puusauna! Rannalla oli 3-vuotiaan helppo uiskennella, kun oli tarpeeksi matalaa (ja kirkasta) vettä, olihan järven nimi Valkea Mäntyjärvi. Mökillä oli ensimmäisenä iltana ihan mielettömän paljon mäkäräisiä ja ihmettelimme seuraavana päivänä pitkän tovin koirien ihoon tulleita punaisia läiskiä, muutaman tunnin kuluttua tajusimme niiden olevan mäkäräisen puremia. Saivat nähtävästi mahansa täyteen, sillä eivät pahemmin kiusanneet meitä enää muina päivinä.




Mökkimme sijaitsi vain 15 km päässä Patvinsuon kansallispuistosta, joten juhannusaattona lähdimme puolisoni kanssa kahdestaan sinne patikoimaan. Koirat jäivät huilaamaan ja lapsi leikkimään appivanhempien kanssa mökille. Meinasimme ensin kiertää suositun Suomunjärven kierroksen, joka olisi 15 km matkallaan ollut sopiva päiväretki. Sain aika pian sellaisen käsityksen, että reitti kulkisi suurimmaksi osaksi mäntymetsässä järven ympärillä, joten päädyimme kiertämään Patvinsuolla toisen reitin, joka kulkisi suurimmaksi osaksi suolla. Olihan Patvinsuo tunnettu nimenomaan suosta.

Jätimme auton Kurkilahden parkkipaikalle, joka oli täynnä muita autoja. Parkkipaikan vieressä oli pitkähkö hiekkaranta, jolle olisi voinut tulla ihan muuten vain myös hengailemaan. Lähdimme Kurkilahdesta kohti Teretinniemeä, jonne oli matkaa 3,4 km. Ihmettelin heti reitin alussa todella leveitä pitkospuita, joihin en ole muualla törmännyt, niitä pitkin oli kiva kävellä. 




Juhannuksena kukkivat myös tupasvillat ja suopursut, oli niin nättiä kun suo oli aivan valkoisena. Ei mennyt kauaa, kun saavuimme laajalle avoalueelle, jossa aisti että nyt ollaan syvällä erämaassa. Sijaitsihan Patvinsuo aivan keskellä ei mitään, joten kaukana metsän horistontissa pystyi hyvin kuvittelemaan karhun kävelevän, täällähän niiden koti on. 




2 km jälkeen reitti jatkui joko Olkkosen suuntaan tai eteenpäin Terettiin (1,5 km), jatkoimme Terettiin jonka matkan aikana keskityin suurimmaksi osaksi vain suloisiin tupasvilloihin. Saavuimme pian lintutornille, mutta jatkoimme vielä muutaman sadan metrin matkan eteenpäin Teretinniemen laavulle. Pidimme pienen evästauon, laavun läheisyydessä oli kaivo, puucee ja puuliiteri sekä näköala viereiselle suolle. 





Palasimme takaisin lintutornille, josta yritin tähyillä horisonttiin niin pitkälle kuin näköä vain riitti. Lintutornissa ollut toinen pariskunta naursekeli näkevänsä pelkkiä lokkeja, lintujen sijaan keskityin itse maisemiin, yritimme täältäkin nähdä jossain kaukana karhun. 



Täältä olisimme voineet palata suorinta tietä takaisin autolle, mutta käännyimme Olkkosen suuntaan. Ylitimme kullanvärisen suon ja pian olimme mäntymetsässä. Välillä metsässä näkyi palaneita yksittäisiä puita, mietin miksi niitä on vain yksi siellä sun täällä ja koska ovat mahtaneet palaa.... 2,5 km matka Olkkoseen tuntui jostain syystä todella pitkältä matkalta, tuntui että oltiin kävelty vaikka kuinka kauan, eikä vieläkään oltu perillä. Naureskeltiinkin puolison kanssa, ettei olla kyllä koskaan aiemmin näin lyhyellä reitillä toivottu olevamme näin paljon pian perillä. Ei meillä mihinkään kiire ollut, mutta itse halusin metsästä pois ja takaisin suolle. Totesinkin olevani mieluummin suolla ja tuntureilla kuin metsässä kävelijä, vaikka mäntymetsä itsessään hieno olikin :) 




Paljastin Lieksan reissun jälkeen Instagramin puolella, meidän saavan perheenlisäystä syksyllä, joten syynä oli myös raskausvatsan painaminen, mikä vaikutti liikkumiseen jo 5 km jälkeen. Olkkonen sitä paitsi meni aivan ohi, taisi olla pelkkä risteys josta kääntyä Nälmänjoen suuntaan.



Ohitimme vielä suopätkän, mäntymetsän ja vehreän alueen, jonka jälkeen olimme jo Surkanpuron parkkipaikalla. Siinä kiitin itseäni, ettemme kiertäneet 15 km Suomunjärven pätkää, sillä liikkuminen alkoi jo olla aika epämiellyttävää. Asetin siinä itselleni sekä nivelrikkoiselle koiralleni (joka onneksi ei ollut nyt mukana), loppusyksyyn asti max 5 km patikointirajoituksen. Autolle oli vielä kilometri ja loppumatka meni Suomunjärven rantaa pitkin, josta näkyi vastarannalla pitkät hiekkarannat. Mäntymetsät olivat täällä todella vehreitä ja hienoja myös.

Paluumatkalla ajoimme vielä itse Suomuun, jonka parkkipaikka oli lähes täynnä. Pihapiirissä oli luontotupa ja aika pian tulimme teltta-alueelle, joka muistutti melkein leirintäaluetta. Niin laaja ja monipuolinen se oli, paljon telttoja leirissä. Löytyi niin grillikatosta, leiripaikkaa, kaivoa, varaussaunaa ja mikä parasta, hieno hiekkaranta joka vaikutti hyvin lapsiystävälliseltä, niin matalaa vettä siinä oli. Tuota varaussaunaa oltiin meillekkin suositeltu, on kuulemma todella hyvä sauna! Suomulta olisi lähtenyt 5 km mittainen luontopolku, Mäntypolku mutta nyt ei kroppa tällä erää kestänyt enää yhtään lisää kävelyä. Suomu on varmasti hyvä tukikohta, josta tehdä eri pituisia reittejä. Tänne oltiin myös laajentamassa erillistä caravan aluetta, joten tulee olemaan jatkossakin varmasti vilkkaampi leiripaikka.




Patvinsuo on kaunis suopuisto ja Pohjanmaalla suoreitteihin tottuneelle, tämä näyttäytyi paljon laajempana, erilaisempana ja erämaisempana. Täällä riittää patikoitavaa useammaksi päiväksi mutta löytyy hyvin myös lyhyempiä reittejä päiväpatikoiksi. Meillä meni Korpilahti-Teretinniemi-Surkanpuro-Kurkilahti pätkään noin 3 tuntia, joka yhteensä oli n. 10 km. Kannatti käydä, rauhallinen ja kaunis puisto erämaan keskellä.

Kommentit

  1. Tosiaan sanoisin, että paitsi pituutensa niin muutenkin reittivalintansa suhteen tuon reitti saattoi olla nappivalinta. Minä tykkään kyllä Patvinsuon kaikista reiteistä, mutta onhan se tosiaan suopuisto, niin tuo oli siinä mielessä hyvä valinta. Ja Suomunkierron ne kuuluisimmat asiat taitavat olla sen mäntymetsän lisäksi kauniit Suomujärven hiekkarannat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä! :) Oon kyllä tyytyväinen reittivalintaan, varsinkin kun siitä tuli vielä rengasreitti. Oli kyllä just sopivan pituinen (normaaleissakin olosuhteissa) :D Suomulla ja Korpilahden parkkipaikalla sai aika hyvän käsityksen alueen hiekkarannoista, joten kannatti keskittyä puiston eteläpuoleen ja soihin :)

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit