Matkustaminen alle 1-vuotiaan kanssa

Vauvavuotena matkustimme Ruotsiin, Tsekkeihin, Latviaan, Lappiin ja Bosnia Hertzegovinaan. Tässä postauksessa kerron miten meillä käytännön asiat sujuivat paikan päällä matkakohteissa ja mitä olen ottanut huomioon (tai mitä olen oppinut tekemään toisin), kun olen matkustanut pienen kanssa. Pääpaino tässä postauksessa on vauvan kanssa matkustamisessa, mutta meillä lähdettiin kävelemään jo 9,5 kk iässä joten lähempänä 1-vuotta on lapsi ollut jo pieni taapero.

Matkustustapa

Jos matkustustapojen helppoutta pienen lapsen kanssa pitäisi laittaa johonkin järjestykseen, niin laivalla matkustaminen on ollut kaikkein huolettominta. Siellä on ollut tilaa liikkua, vaunutella, vetäytyä rauhaan, nukkua, syödä, ihmetellä ja leikkiä. Meidän lapsi itse on viihtynyt kaikkein parhaiten lentokoneessa ja lentomatkat ovatkin sujuneet hyvin, siitä varmaan luitkin postauksessa lentäminen vauvan kanssa. Autolla matkustaminen on sujunut vaihtelevasti, joskus sitä nukuttiin hyvin ja toisinaan ei viihdytty autossa lainkaan. Tänä päivänä viihdytään autossa kuitenkin suhteellisen hyvin, mutta hieman saa jännittää ennakkoon kun on tiedossa pidempi automatka. Ollaan yritetty ajoittaa kaikki pitkät matkat juuri ennen päikkäriaikaa, niin on ainakin osan matkasta nukuttu. Moni kehuu kuinka junalla on niin helppo matkustaa lapsen kanssa, meille se on ollut kaikkea muuta (pitkiä ja uuvuttavia) siitä lähtien kun lapsi lähti liikkeelle. Ehkä kun lapsi kasvaa, sujuu junamatkatkin paremmin? Olemme aina ottaneet istumapaikkalipun junavaunusta, jossa on vaunuparkki ja vaipanvaihtopiste.


Majoitus

Yli puolivuotiaille suosittelen kantapään ja sen kautta tuodun kokemuksen kautta huoneistoa! Siellä on tilaa kontata, saa säilytettyä avattuja lastenruokia jääkaapissa, saa lämmitettyä ruoan joko mikrossa tai edes vedenkeittimellä. Yhdellä reissulla sainkin pitää avattuja pilttipurkkeja viileinä ikkunaa vasten, josta hieman veti (oli talvi), ruoan lämmittäminen hoitui joko patterin päällä tai kuuman hanaveden alla. Menihän se niinkin, mutta kyllä se huoneisto sopii lapsiperheelle paremmin. Meillä lapsi viihtyi reissussa muutenkin paremmin isoissa huoneistoissa kuin pienessä hotellihuoneessa/mökissä. Yksi asia mikä on myös hyvä huomioida, onko majapaikassa hissiä? 2 kertaa olen saanut kantaa matkarattaat monta kertaa päivässä 3 kerrokseen.

Sijainti

Ennen lasta emme majoittuneet juurikaan ydinkeskustoissa, mutta nyt valitsin majapaikat hyvin keskeiseltä sijannilta. Oli tärkeää, ettei lapselle tulisi liian pitkiä päiviä kaupungilla ja siksi tulimme aina kesken päivän pitämään yhden pidemmän välitauon ja rauhoittumaan majapaikkaan. Sen vuoksi oli hyvä, että majapaikka oli lähellä niitä paikkoja missä eniten pyörimme.  

Kiva vaipanvaihtohuone Riian Origossa

Ruokailu

Siinä vaiheessa kun lapsi alkoi syömään kiinteitä, raahasin matkalle kaikki purkkiruoat kotoa mukaan. "Onhan ulkomaillakin lapsia ja myydäänhän sielläkin lastenruokia", mutta otin silti omia ruokia mukaan kun hyvin mahtuivat mukaan käsimatkatavaroihin (eikä tarvinnut matkakohteessa lähteä metsästämään ruokia). Pussiruokia ei välttämättä ulkomailta löydy ja ne ovat olleet niin käteviä lentäviä lounaita matkan päällä. Välipaloina on mukana ollut pussismoothieita, maissinaksuja ja rusinoita. Syöttötuoleja oli hyvin saatavilla ravintoloissa joissa kävimme.

Vaipanvaihto

Aivan vauvana hoitui vaipanvaihto tarvittaessa vaikka keskellä katua vaunukopassa, mutta muuten olemme metsästäneet vaipanvaihtopisteitä enimmäkseen ostoskeskuksista tai ravintoloista. Prahassa marssimme kerran ihan random urheilukeskuksen pukuhuoneeseen vaihtamaan vaippaa, kun ei muutakaan paikkaa ollut lähettyvillä. Alussa otin mukaan kotoa varmaan sata vaippaa, mutta kun vaippakoot tuppasivat kasvamaan ja viemään koko ajan enemmän ja enemmän tilaa matkalaukusta, niin olen pakannut vain matkalle + 1 varapäiväksi vaipat mukaan ja ostanut paikan päältä pienen vaippapaketin. Joskus ollaan saatu oikeasti metsästää vaippapaketteja kun ydinkeskustasta on löytynyt pelkkiä kioskeja. Housuvaippoja ei ole löytynyt yhtä helposti kuin teippivaippoja, joten siihen ei kannata liikaa luottaa että niitä kaikkialta löytyisi. Olen ostanut paikallisia vaippamerkkejä ja ovat ajaneet asiansa oikein hyvin.

Vaipanvaihtoa keskellä katua

Imettäminen

Joka paikassa olen imettänyt aivan kuten Suomessakin julkisilla paikoilla. Huivi on hyvä olla mukana, jos haluaa hieman suojassa olla. Pitkät automatkat helpottuivat kun keksin pakata mukaan käsikäyttöisen rintapumpun, sillä pystyin antamaan pullosta maitoa pysähtymättä imettämään.

Liikkuminen

Meillä on matkarattaina Britaxin B-Agile rattaat, joihin adapterilla saa myös kiinni vauvan turvakaukalon, nämä ovat olleet tosi kätevät. Rattaat ovat olleet kovassa käytössä kotona kauppareissuilla ja ulkomaillakin, ne ovat jämäkät ja menevät helposti kasaan. Renkaatkin ovat olleet muuten hyvät, mutta ne ottivat hieman itseensä jo ensimmäisen matkan jälkeen kun kuljettiin paljon mukulakivillä. Matkarattaiden sadesuoja on ollut tarpeellinen, samoin uv-suoja. Vauva matkusti matkarattaissa ensimmäistä kertaa 4,5 kk iässä, olihan hän vähän liian pieni sinne vielä, mutta hyvin hän siellä pysyi.



Mukana on myös ollut Baby Björnin kantoreppu, jossa lapsi on saanut vauvana köllötellä hereillä siinä vaiheessa, kun vaunuissa makoilu on saanut riittää. Kantoreppu helpottaa paljon vauva-aikana ja on niin kätevä matkan päällä! Baby Björn on ollut sellainen, jonka olen saanut helposti itse päälle. Manducakin meillä on, mutta sitä en ole oppinut saamaan yksin päälle ja alussa tuntui että tuo Baby Björn tuki vauvan päätä paremmin. Manduca on toiminut paremmin nyt taaperoaikana ja kun sen kerrankin sain päälle, niin olihan se tosi mukava päällä!

Olemme käyttäneet ulkomailla enimmäkseen julkisia kulkuneuvoja, joissa lapsi on saanut matkustaa rattaissa tai kantorepussa. Taksia olen välttänyt, mutta kerran jouduin kyytiin yllättäen, silloin lapsi oli sylissäni osittain turvavöissä. En yhtään tykkää jos lapsi kulkee autossa ilman turvaistuinta, joten olen ostanut näitä tilanteita varten Belt Up Baby turvavyön (joka minulla tuon matkana aikana jo oli, mutta kotona). Belt Up turvavyötä en ole vielä kokeillut mutta sille on käyttöä kohteissa, joissa lasten turvaistuinta ei ole takseissa kovin hyvin saatavilla. Se on mielestäni parempi kuin se, että lapsi matkustaisi pelkästään sylissä, Belt Up turvavyötä saa käyttää vasta 9 kk iästä alkaen.

Nukkuminen

Alussa vauva nyt nukkuu ihan koko ajan, eikä oikeastaan edes koe matkakohdetta, vaan on kärjistetysti sanoen vanhempien mukana vain nukkumassa ja syömässä (siksi matkustaminen onkin niin helppoa). Tuntui että vauva nukkui Tukholmassa ja Prahassa koko päivän kun pysyttiin mukulakivillä. Joskus jos oli pitkä päivä, niin oli illalla vähän itkuinen yliväsymyksestä, yöt on kuitenkin nukuttu reissuissa hyvin. Me nukuttiin vauvavuoden kotona perhepedissä, joten uskon sillä olleen suuri vaikutus sopeutumaan uusissa paikoissa, kun on saanut nukahtaa tutun ja turvallisen äidin viereen.

Päikkärit mukulakivillä

Oikea rytmitys

Vauva-aikana meillä ei ainakaan ollut mitään selkeää rytmiä, mentiin ihan niinkuin ennenkin mentiin. Ei tarvinnut pahemmin katsoa edes lentoaikatauluja, kun lapsi nukkui joka tapauksessa. Kun lapsi lähti ensimmäistä kertaa liikkeelle puolivuotiaana, niin sen jälkeen ei viihdytty enää yhtä pitkiä aikoja rattaissa. Sitten kun lapsi alkoi olla sen ikäinen, että päikkäreitä oli enää se 2 krt päivässä, niin reissussakin on saanut ottaa mukaan "oikean rytmityksen". Mihin mennään ja missä ollaan silloin kun lapsi on hereillä / nukkuu / syödään? Missä hän saa "jalotetella"? Nukkuuko lapsi silloin kun pysytään liikkeessä vai silloin kun ollaan ravintolassa syömässä? Joskus ollaan tehty nämä asiat ihan nurinpäin ja itkuhan siitä on seurannut. Tarkkaa hommaa ajoittaa menemiset oikein. Kun tämä rytmitys on kunnossa, on reissaaminen ollut paljon sujuvampaa.


Viihdykkeet

Paljon olen pakannut mukaan kaikenlaista viihdykettä, mutta aina sitä on lopulta pärjännyt todella vähällä! Aikuisten ja muiden seura on riittänyt tosi pitkälle ja lapsi on saanut matkoilla paljon huomiota myös paikallisilta ja muilta matkustajilta. Pelkästään kaiken uuden näkeminen on riittänyt. Jokin lempilelu tai takuuvarma rauhoittaja on ollut hyvä olla mukana (rapisevat unirievun korvat pelastivat kerran eräällä automatkalla).

Lapsi on ollut matkoilla aina hyväntuulinen, iloinen, tyytyväinen ja ihana matkakaveri! <3 Pienen tutkivan lapsen myötä on itsekin kokenut matkakohteen eri tavalla, pienet asiat ovat olleet suuria, esimerkiksi pulut ja hevoset ovat olleet matkojen kohokohtia.


Terveys

Rintamaidosta lapsi saa ensimmäiset kuukaudet hyvän suojan äidiltä, mutta se taika ei kauaa pysy. Ei tarvitse matkustaa kovin kauas, kun jo esiintyy sairauksia joita meillä täällä Suomessa ei ole. Latviaan matkustaessa lapsi oli onneksi ehtinyt juuri täyttää 6 kk ja hänelle pyydettiin erikseen matkaa varten aikaistettua MPR-rokotetta. Tätä rokotetta ei saa päivääkään ennen kuin lapsi on oikeasti sen 6 kk vanha! Itse en matkustaisi ilman tätä rokotetta maihin, joissa kyseisiä tauteja on. A ja B-hepatiitti rokotteen otimme heti kun rokotteen sai ottaa (1 vuotiaana). Huolellinen olen pyrkinyt olemaan (esim käsihygienia), mutten ole ottanut siitä erikseen stressiä. Jos jokin matkatauti tulee, niin sitten se tulee. Hyvänä "turvana" on ollut lapselle oma eurooppalainen sairaanhoitokortti.

Kustannukset

Lentoliput ovat maksaneet muutaman hassun kympin sylilapselle, mutta muuten matkustaminen on ollut hänen osaltaan ilmaista. Pienestä lapsesta ei juurikaan missään oteta mitään maksuja. Kannattaa olla tarkkana kun etsii majapaikkaa esimerkiksi 2 aikuiselle 1 lapselle, kun varaussivusto näyttää usein suoraan 3 hengen huoneen (3 aikuisten sänkyä) joka on kalliimpi. Jos lapsi nukkuu aikuisten välissä tai pinnasängyssä niin riittää 2 hengen huoneen varaus. Mahdollisesta pinnasängystä saatetaan joissakin paikoissa periä erillinen maksu, mutta sekin kannattaa tarkistaa majapaikan lisätiedoista erikseen. Usein lapset yöpyvät kuitenkin ilmaiseksi jos käytetään jo olemassaolevia vuoteita.

Lapsiystävällisyys

Ei kaikkialla, mutta monessa paikassa paikalliset ovat hyvin lapsiystävällisiä ja lapset otetaan eri tavalla huomioon kuin mitä esimerkiksi täällä Suomessa otetaan. Asiakaspalvelijat ja ravintoloiden työntekijät viihdyttävät ja lirkuttavat lapselle ja koko perhettä huomioidaan eri tavalla kun on lapsi mukana. Olen ollut siitä tosi iloinen ja samalla hämmentynyt, sillä en ole täällä kotimaassa tottunut niin ystävälliseen kohteluun. Lapsiperheitä myös autetaan herkästi rappusissa ja tavaroiden kantamisessa. Olen pariin otteeseen purrut hammasta kotimaassa kun olen matkustanut kahdestaan taaperon kanssa ja kädet ovat olleet täynnä (enkä ole tietenkään itse pyytänyt apua). Molemmilla kerroilla lopulta joku on auttanut ja se joku on ollut ulkomaalainen, hämmentävää.


1-vuotiaana

Meillä on aktiivinen taapero, joka pysyy koko ajan liikkeessä. Lomilla saa jatkuvasti kulkea perässä, eikä ole itse ehtinyt juurikaan hengähtää. Silti matkustaminen on ollut vielä helppoa ja juuri tuo käveleminen on tuonut helpotuksen, kun ei tarvitse koko päivää enää rattaissa vain istua. Lapsi on tykännyt kun on saanut itse kävellä ja ihmetellä omaan tahtiin, hänen tahtiin olemmekin menneet. Olemme pysähdelleet paljon, kävelleet samaa katua monta kertaa edes takaisin ja ihmetelleet pieniä asioita. Olenkin huomannut matkapäiväkirjani täyttyneen tosi paljon asioista, mitä juuri lapseni on kokenut ja nähnyt. Matkustamisemme on hidastunut positiivisella tavalla. Nautin kun saan näyttää ja kokea kaikkea uutta juuri pienen lapsen kanssa, yksivuotias on niin intoa täynnä.

Lapsi on kotona siirtynyt omaan sänkyyn nukkumaan, joten uusissa paikoissa ei ole enää ollut yhtä helpot yöt kuin mitä perhepedissä nukkuessa. Lisäksi saa tarkemmin katsoa mihin aikaan vuorokaudesta matkustaa ja miten se vaikuttaa päikkäreihin ja ruokailuun, ts. pyrimme pitämään kotirytmistä kiinni myös matkoilla. 1-vuoden kynnyksellä jätin omat ruoat kotiin ja olen ottanut mukaan vain muutaman välipalan ja (vara) pussiruoan ja olemme syöneet matkan päällä samaa ruokaa ravintoloissa.

Odotan ja uskon, että matkustaminen tästä vielä paranee entisestään kun lapsi oppii puhumaan ja on entistä kiinnostuneempi ympäröivästä maailmasta ja alkaa ihmetellä erilaisia asioita. Se tuo meillekin uutta kivaa sisältöä matkoihin, kun saadaan matkustaa myös lapsen näkökulmasta ja miettiä sopivaa tekemistä ja näkemistä lapselle.

Kommentit

Suositut tekstit