sunnuntai 9. syyskuuta 2018

Aikuisten retkeilykurssilla Isojärven kansallispuistossa

Muistatteko kun hurahdin retkeilyyn ja luontoiluun muutama vuosi sitten? Samana kesänä löysin aikuisten retkeilykurssin jolle lähdin silloin yksin. Kurssi järjestettiin heinäkuisena viikonloppuna Isojärven kansallispuistossa ja vetäjinä olivat Erätaival yrityksen Minna ja Vesa. Minnalla ja Vesalla on takuulla tullut sen jälkeen paljon uutta taitoa lisää kokemustensa kautta, sillä Minna lähti kurssin jälkeen kuukaudeksi yksin erämaahan Lappiin ja hän onkin tullut sen myötä monelle tutuksi bloginsa kautta.

Tässä omat kokemukset kyseiseltä kurssilta. Retkeilyn perustaidot ovat sellaiset jotka ei juurikaan muutu, se mikä muuttuu on jokaisen henkilökohtaiset mieltymykset varusteisiin ja vaatetukseen. Jokainen vaeltaa ja retkeilee omalla tyylillään, mutta perustaidot on hyvä osata ja niitä lähdin tältä kurssilta hakemaan. Halusin myös oppia tekemään järkeviä valintoja varusteiden suhteen, toimia vastuullisesti luonnossa ja kulkea turvallisesti poluilla.

Alkajaisiksi keitimme nokipannukahvit ja Minna opastikin, miten parhaimmat kahvit saadaan. Opeteltiin myös lukemaan karttaa ja käyttämään kompassia, se kun on lähes pakollinen perustaito. Oma kompassin käyttö vaatii vielä lisää harjoittelua, sillä käytän sitä niin harvoin joten ehdin unohtaa miten päin ne nuolet pitääkään asettaa. Opittiin miten suunnistaa luonnon, kellon ja auringon avulla. Etenkin tunturissa voi sumu yllättää todella nopeasti, jos jotakin sattuisi ja joutuisi lähteä hakemaan apua, on tärkeää että sinä ja vaelluskaverisi osaatte kumpikin toimia eksymistilanteessa. He suosittelivat hätätilanteisiin 112 sovellusta, kännykkäkenttää ei ole kuitenkaan jokapaikassa ja akkukin voi loppua, joten puhelimeen ei tule turvautua liikaa.


Kun saavuimme leiriin, räjäytti Minna rinkkansa ja esitteli mitä kaikkea hänellä on mukana. Häneltä opinkin pakkaamaan vaelluksille ja samalla myös matkoille todella kevyesti. Lämmin ja kevyt taukotakki lähti hankintalistalle, samoin myös vaatteista merinovilla joka oli itselleni uusi tuttavuus. Merinovilla lämmittää viileällä ja viilentää kuumalla eikä se kutita tai ala haisemaan. Kurssin jälkeen lähdinkin hankkimaan itselleni varusteita. Minnan suosittelemat 1 litran Nalgene pullot olivat ehdottomat, ne ovatkin olleet kovassa käytössä arkenakin, ovat monikäyttöiset ja hyvät! Myös Kupilkat ihastuttivat ja löysivät meiltä kodin. Jos oikein hurahtaa, saa retkeilyvarusteisiin halutessaan upotettua satoja ellei tuhansia euroja. Yllättävän paljon maksavat teltat, makuupussit, rinkat ynnä muut. Kannattaa rauhassa kokeilla ja tunnustella mitkä ne omat tarpeet ovat, lähdetkö viikoksi vaeltamaan tunturiin vai yhdeksi yöksi etelän kansallispuistoon. Mutta kun kerran panostaa kunnon varusteisiin, niin ne kestävät ja kulkevat mukana useita vuosia eteenpäin, retkeilyssä on tärkeää luotettavat varusteet.


Meille esiteltiin myös erilaisia keittimiä, joista itse päädyin hankkimaan ihan perinteisen trangian. Risukeitin oli hauska tuttavuus, se menee pieneen tilaan ja polttoaineet löytyy luonnosta. Risukeittimeen voi laittaa kuivia havunneulasia, käpyjä, lehtiä, tikkuja, nämä toimivat hyvin myös sytykkeenä avotulellakin. Kurssilla kerrottiin myös mitä muita hyviä sytykkeitä on ja mitä sytykkeitä voi käyttää luonnosta, esimerkiksi kuusen alaoksat ovat usein kuivimpia mutta tulee muistaa, että elävästä puusta ei tule irroittaa oksia.


Nuotiota sai jokainen harjoitella koota ja sytyttää tuluksilla. Tulukset ovat hyvät jos tulitikut ovat loppu tai kastuneet (siksi niitä kannattaa säilyttää esimerkiksi minigrip pussissa). Muutenkin varusteet on hyvä säilyttää kuivapusseissa, mikään ei ole ikävämpää kuin kastuneet varusteet. Kävimme myös eri telttamalleja läpi, tarppi oli esimerkiksi tosi kätevä!


Kurssilla opittiin paljon myös siitä miten saa säästettyä rinkan painossa. Yksi iso tekijä on ruoka, kurssilla söimmekin kuivatettua ruokaa jonka lähtöpaino oli 500 grammaa ja nyt se painoi vain 50 grammaa. Jos esimerkiksi haluaa syödä tonnikalaa, kannattaa se ottaa mukaan tonnikalapussissa eikä säilyketölkissä, kaiken mitä kannat mukanasi kannat myös pois.

Leirissä saimme itse sahata polttopuut, ei ole tarkoitus että niitä tuhlaillaan tarpeettomasti, tulet saa pienelläkin määrällä puita. Kohteliasta on myös jättää leiripaikkaan aina seuraavalle tulijalle valmiit puut penkin alle, niin pääsee seuraava tulistelija heti laittamaan tulet ja toivottavasti laittaa hyvän kiertämään taas seuraavalle :) Harjoittelimme myös solmujen tekoa ja se on kyllä sellainen laji, että vaatii kyllä monia kymmeniä toistoja, jotta muistaisin miten mikäkin solmu tehdään! Käytiin myös lukuisia muita asioita läpi, kurssilta sai paljon hyvää tietoa ja toimivia vinkkejä!


Nukuin yön laavussa ja siinä olisi kyllä kaivannut ilmatäytteistä makuualustaa jota kurssilla myös esiteltiin, mutta muuten oli kyllä mahtava kokemus! Yöllä oli niin kaunista kun edessä oleva Vahterjärvi oli aivan peilityyni ja pientä usvaa ilmassa. Tämä kurssi oli sellainen, että siitä jäi itselleni ihan tuhottoman paljon käteen. En ole ikinä imenyt niin paljon tietoa itseeni kuin tällä kurssilla, sitä oppi helposti kun sai oleskella luonnossa ja tehdä itse oikeissa olosuhteissa. Tietenkin asiaan vaikutti suuri halu oppia ja kiinnostus retkeilytaitoja kohtaan.

Retkeilytaito on minusta tärkeä taito, helppoa se on kun kaikki menee hyvin, mutta tärkeää on tietää miten toimia yllättävissä tilanteissa, kyse on pitkälti omasta turvallisuudesta. Kurssin jälkeen olen itseopiskellut retkeilytaitoja lisää, mutta kurssilta saa todella hyvän ja monipuolisen pohjan josta lähteä omatoimisesti lyhyille tai pidemmille retkille. Ja jos vähänkään tahtoisit retkeilemään, mutta arkailet taitoja, suosittelen suuresti kurssia! Ihana harrastus!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti