tiistai 27. maaliskuuta 2018

Interrail päivät 9, 10: Tunteiden vuoristorataa Salzburgissa 11/2013

Krakovasta Wieniin vievällä junamatkalla nukuin yön tajuttoman huonosti, yöllä oli taas tosi paljon kaiken maailman vaununsiirtoja joihin heräsin. Yöjuna Krakovasta Wieniin olisi maksanut ilman reilikorttia sata euroa. Tällä kertaa nukuin pohjapedissä, eikä siellä tuntunut vaunun liikkeet yhtä paljoa kuin yläpedissä aiemmin. Heräsin yöllä myös siihen kun jotkut miehet huusivat toisilleen tooosi vihaisesti, en tiedä mitä oli tapahtunut mutta toinen (kenties konduktööri) huusi "Hope I will never see you again!". Kyllä siinä vähän jähmettyi, että mitä täällä oikein tapahtuu!? Sain sellaisen mielikuvan äänensävystä, että tyyppi olisi jäänyt kiinni varastamisesta, tai jotain vastaavaa... Tämä tyyppi heitettiin onneksi ulos junasta.

Olin perillä Wienissä puoli 7 aamulla. Koska en jaksanut lähteä tallailemaan Wienin keskustaan, tapoin aikaa juna-asemalla ja odotin että tulee valoisaa ja otan junan Salzburgiin. Matka sinne kestäisi 2½ h. Nyt vain katselen maisemia ja odottelen tulevaa, on hyvä mieli mutta on jälleen hiljaista ja hieman yksinäinen olo.



Matkalla Salzburgiin meni korvat lukkoon tunneleissa, juna oli siisti ja moderni. Saavuin Salzburgiin klo 10 aikaan aamulla. Lähdin etsimään aamupalaa ja menin ensimmäiseen ostoskeskukseen joka tuli vastaan matkalla keskustaan. Yksi vanha mies, veikkaisin n. 90-vuotias käveli todella hitaasti edelläni haparoiden. Asetuin hänen taakse rullaportaissa, hän sitten kaatui sieltä alas! Hän huusi ja sain vain miehen hatusta kiinni. Sammutin rullaportaat, hänen kissanruokansa lensivät ympäri lattiaa. Olin tosi järkyttynyt, tärisin vain. Palautin hatun kädestäni, keräsin kissanruoat ja astuin takavasemmalle kun saksaa puhuvat henkilöt riensivät ohitseni apuun.

Istuin kahvilassa ja odotin aamupalaa. Krakovasta lähtiessäni olo oli odottava ja varma, mutta nyt kun saavuin uuteen kaupunkiin, tuli sellainen haavoittuvainen ja epävarma olo, ei tiedä mitä odottaa.  En saisi antaa tälle tunteelle valtaa, nyt pitäisi nauttia! Olin ehkä vielä vähän järkyttynyt äskeisestä tapahtumasta ostoskeskuksessa. Nyt tuntui siltä, että matkustaminen seurassa on miljoona kertaa kivempaa. Lisäksi huonosti nukuttu yö ja aikaiset herätykset on inhottavia kun väsyttää sitten koko päivän, nytkin väsytti niin pirusti ja se vaikutti väistämättä mielialaan.

Kävelin Salzburgin keskustassa ristin rastiin ilman määränpäätä, taas tämä hitsin rinkka selässä. Odotin, että pääsisin hostelliin huilaamaan. Täällä satoi ja sadetta oltiin luvattu moneksi päiväksi.



Ajankuluksi hyppäsin hop on hop off bussin kyytiin, sain siinä kulumaan n. tunnin ajan. Ehkä minusta paistoi väsymys ja epätoivo, sillä bussinkuljettaja taputti olkapäähäni ikäänkuin lohduttaen kävellessään ohi. Podin kovaa koti-ikävää. Kierrokselta muistan ainoastaan sateiset maisemat ja paikan, missä on kuvattu Sound of Music sekä tietysti Mozartiin liittyvät paikat! Kierros oli kuitenkin mukava tehdä, sillä sai jonkinlaisen yleiskuvan kaupungista.


Kiertoajelun jälkeen lähdin etsimään majapaikkaani. Majapaikka sijaitsi Mönchsbergin kukkulan päällä ihan keskustassa, mutta miten ihmeessä sinne päästiin!? En meinannut millään löytää ylös sinne ¤%!#!%&!!... Minulla oli kartta kädessä, mutta siitä mistä olin ajatellut sinne pääsevän, niin siinä oli vain korkea kallioseinämä. Mies etsi kotoa käsin minulle oikeat rappuset, jotka tuntuivat kohoavan kilometrin korkeuteen. Olin niin pahalla tuulella, itketti ja väsytti, halusin vain nukkua.



Lopulta saavuin majapaikkaani, Stadt alm naturfreundhausiin joka oli aivan ihana paikka ja niin helluinen! Sieltä oli hienot maisemat yli Salzburgin ja linnakin näkyi komeasti, harmi kun oli vaan niin pilvistä. Suosittelen kiipeämään tänne ylös Salzburgissa käydessä, ihana paikka! Suoraan linnaan menee kaapelihissi ja täällä majapaikkani päässä on puistoa. Tarkoituksena oli yöpyä täällä 2 yötä, mutta koska olin epävarma suunnitelmistani, maksoin vain yhdestä yöstä, 20,5 euroa. Juuri kun olisin eniten kaivannut wifiä, niin sitä ei tässä majapaikassa ollut. 




Nukuttuani hieman, lähdin kaupungille. Hostellin läheltä meni hissi alas, ihanaa! Mutta ärsytti, että sekin oli maksullinen. 2,10 euroa tulla alas hissillä! Hissin yhteydessä oli jokin museo tai vastaava nähtävyys. Kävelin kävelykatuja, oli paljon ihmisiä liikenteessä sateenvarjojensa alla, kaupungissa oli jo joulutunnelmaa.



Saavuin joulumarkkina aukiolle, oi että! Nyt mieli piristyi! Siellä oli taas vaikka mitä ihanaa ihasteltavaa! Oli paljon kojuja joissa myytiin syötävää ja käsitöitä. Perinteiset joulumarkkinat siis, joulumarkkinat olivat kahdella vierekkäisellä aukiolla. Join niin hyvää gluhweinia ja ostin miehelle tuliaisiksi mausteita. Kävin syömässä pizzan ja juomassa oluen illan päätteeksi. Jospa huomenna olisi parempi päivä! Nukahdin aikaisin.




Nukkua porskutin kellon ympäri, mieli oli heti pirteämpi hyvin nukutun yön jälkeen. Uni tekee usein ihmeitä! Kanssani huoneessa oli saksalainen nainen ja aasialainen mies, käytiin yhdessä aamupalalla. Aamupalahuone oli kans niin helluinen, kivasti sisustettu ja oli hienot maisemat ikkunasta! Olin tosi tyytyväinen majapaikkavalintaani, vaikka sinne löytäminen oli eilen turhauttavaa. Oli taas piristävää seurustella ihmisten kanssa.



Tänäänkin satoi ja aamulla vielä pohdin suunnitelmiani, mutta lopulta päätin, että lähden sittenkin jo aiemmalla koneella kotiin ja jatkan siksi jo tänää matkaa enkä jää Salzburgiin. Kaupunkiin tutustuminen oli alkanut liian huonosti, täällä olisi ollut vielä paljon nähtävää mutta ei vain ollut fiilistä jäädä, kun satoikin. Tämä selitys tuntui saksalaisen naisen mielestä liian heppoiselta ja nauroi kommentilleni "but it's raining", hän ei olisi halunnut sateen pilata kokemustani ja ehdotti, että liittyisin hänen seuraansa kaupungille. Olin kuitenkin jo tehnyt päätökseni jatkaa matkaa. Hän lupasi kuitenkin viedä minut ennen lähtöäni vielä hautausmaalle, jolle oli haudattu Salzburgilaisia kuuluisuuksia, hautausmaa sijaitsi ihan keskustassa.




Lähdin kävelemään juna-asemalle päin, joka sijaitsi noin parin kilometrin päässä keskustasta, mutta otin bussin (2,40 eur.), koska oli kiire ja satoi. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan oli tarkoitus käydä Salzburgista käsin kotkanpesällä, mutta se olikin tähän vuodenaikaan kiinni, joten se myös lyhensi Salzburgin visiittiäni. Suolakaivoksiakin olisi ollut lähellä, mutta ne ei tällä kertaa kiinnostanut :) Vielä ennen kaupungista lähtöä, kävin kiertämässä joulumarkkinat vielä kerran päiväsaikaan. Oi että, jälleen kerran!




Salzburg tuntui kalliilta kohteelta, varsinkin kun olin jo tottunut halvempaan hintatasoon, täällä oli ehkä Suomen hintataso. Sain sellaisen kuvan, että kaupunki sopii hyvin kulttuurista kiinnostuneille. Visiittini oli kuitenkin lyhyt, joten jäi paljon näkemättä ja kokematta. Yksi asia oli kuitenkin varma: Kaupunki oli tosi kaunis! Joulumarkkinatkaan eivät jättäneet mieltä kylmäksi! :) Harmi, että kohdalleni osui huono sää, enkä nähnyt esimerkiksi vuoria. Hyvällä säällä olisi visiittini ollut varmasti hyvin erilainen. Itävalta on kuitenkin niin kaunis maa, että tulen takuulla palaamaan tänne vielä joskus! :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti