torstai 23. marraskuuta 2017

Interrail päivä 3: Päivä Prahassa 11/2013

Saavuin aamulla Prahaan, Hlavni Nadrazin juna-asemalle. Huomasi heti, että oli siirtynyt lännestä itään; kaikki rakennukset näyttivät junan ikkunasta hyvin alkeellisilta ja ränsistyneiltä. Illalla lähtisi taas yöjuna kohti Krakowaa, joten kävin juna-asemalle saavuttuani maksamassa kyseiseen yöjunaan varausmaksun. Samanlainen cochette kuin viime yönä olisi maksanut 10 euroa, mutta valitsin 3 naisen hytin joka maksoi 14 euroa.


En ollut perehtynyt Prahaan syvemmin ennen matkaani, sillä viivyin siellä vain päiväseltään. Ajattelin matkata ihan summan mutikassa vähän sinne sun tänne, tärkeintä oli nähdä Kaarlensilta ja Prahan vanhakaupunki. Aikaa minulla olisi n. 12 tuntia. En tiennyt mihin ensin kävelisin, joten kävelin vain johonkin. Kynäni oli illalla jäänyt junan konduktöörille, joten ensimmäinen tehtäväni oli löytää jostain uusi kynä. Löysin Palladium ostoskeskuksen, josta ostin kynän ja jonka ylimpään ravintolakerrokseen menin aamupalalle.

Palladium on ihan nurkan takana


Jatkoin matkaani lähimmälle sillalle, Stefanikuv mostille. Sää oli viileä ja hyvin sumuinen. Joelle saavuttuani tarkensin sijaintini kartasta, Prahassa kun oli monta siltaa. Karttaa sai tuijottaa muutenkin intensiivisesti, sillä kadut kaartelivat miten sattuu. Lähdin siitä kävelemään vasemmalle kohti keskustaa ja matkan varrelta löysin vahingossa juutalaiskorttelin. Sinne oli sisäänpääsymaksu, mutta vilkuilin juutalaisten vanhaa hautausmaata vain kaltereiden välistä.





Löysin tieni vanhankaupungin kauniille isolle aukiolle. Silmäni osuivat heti kojuihin, missä myytiin hot winea ja rullapullia, trdelnikejä. Koska hieman palelin, nautin kuumaa juomaa ja herkuttelin. Olin siitä fiiliksissä, olin Prahan sydämmessä ja nautin pullastani, nam!




Prahan yksi merkittävä nähtävyys oli tietysti myös astronominen kello 1400-luvulta. Varsinkin tasatunnein kellon edusta täyttyi suurista ihmismääristä, kun monet tulivat katsomaan kellon neljää tyyppiä, jotka silloin liikkuvat. Yllätyin muutenkin turistien määrästä, olin ajatellut että näin synkkään vuodenaikaan olisi hiljaisempaa, mutta kaupungissa turisteja riitti silti vielä näin marraskuussakin. Kapeat kadut täyttyivät suurista turistiryhmistä, joita veti 'sateenvarjojohtaja', mikähän se virallinen nimi onkaan? Kaupunkiguide? En osaa edes kuvitella, minkä verran ihmisiä on kaupungissa korkeimpaan sesonkiaikaan.



Kaarlensiltakin oli paikoitellen ihan tukossa. Toki Kaarlensilta on niin tunnettu nähtävyys, etten yhtään ihmettele. Kun Kaarlensiltaa ylittää, siinä väkisinkin miettii, miltä silta näyttäisi ja miltä se tuntuisi ylittää ilman muita ihmisiä. Kaarlensillalla myytiin paljon tauluja ja sen varrella oli jonkin verran epämääräisiä kerjäläisiä koirineen. Itse silta on hyvin kaunis lukuisine patsaineen!






Oli niin sumuinen päivä, ettei Prahan linnaa näkynyt laisinkaan! Ihan kuin koko linna olisi puuttunut koko kaupungista. Jos olisin nähnyt Prahan linnan, olisin kenties jopa käynyt siellä, kun aikaa oli runsaasti. Nyt en hoksannut koko linnaa, vaan kävin vain kiertelemässä sillan toisella puolella, Mala Stranassa. Kaupunginosa näytti hyvin nätiltä ja se oli myös paljon rauhallisempi kuin vanhankaupungin puoli.




Kännykästä oli akku aivan loppu, sain sen lataukseen turisti-infoon siksi aikaa, kun kiertelin vanhassa kaupungissa. Kävelin paikasta toiseen niin vauhdikkaasti, etten tajunnut edes pysähtyä kahvilaan huilaamaan. Hölmö! Huilasin turisti-infon lattialla, rinkka painoi taas hartioita ja jalkapöytiä. Ilman rinkkaa, olisin kenties jaksanut tutustua kaupunkiin paremmin. En keksinyt mihin olisin voinut rinkan jättääkään, aamulla olin harkinnut juna-asemaa, mutta sinnikkäästi olin kuitenkin päättänyt ottaa sen mukaan. Aika kului jotenkin tosi hitaasti, tuntui että olin jo kävellyt 'koko paikan läpi' jo puoleen päivään mennessä. Yöjuna lähtisi vasta klo 22.29, joten aikaa pitäisi saada jotenkin vielä kulumaan.

Kävin aukion lähellä olevassa sex machines museossa. Veikkaan, että jokainen Prahassa käynyt on nähnyt museon, niin helposti löydettävissä se on. Pari filmipätkää 1925-luvulta pyöri old erotic cinemassa, siellä istuin yksin penkillä (huilaamassa) rinkka selässä, huvittuneena siitä, mihin museoon olin tullut. En oikein osaa sanoa, mitä mieltä olin paikasta, mutta oli se hauskaa vaihtelua pelkästään kadulla kävelemiseen. Sisäänpääsymaksu oli n. kympin luokkaa. 


Kiertelin Prahassa vielä kojuja ja kauppoja, välillä eksyin taas matkan varrella, ennenkuin sain paikannettua itseni vanhasta kaupungista. Prahasta löytyi samat vaateliikkeet, kuin muistakin Euroopan kaupungeista. Praha oli juuri sen näköinen, kuin mitä olin kuvitellutkin. Vertailin kaupunkia Budapestiin jossa olin ollut vuotta aiemmin, olivat vähän samantyylisiä.

Iltaa kohden lähdin takaisin aamulla tutuksi tulleeseen Palladium ostoskeskukseen, jossa kiertelin vielä vähän kauppoja. Söin taas ostoskeskuksen ylimmässä kerroksessa, nurkka ravintolassa pastaa kanalla ja 2 pientä olutta, maksoivat yhteensä 7 euroa.

Praha olisi varmasti tarjonnut minulle vaikka mitä vielä, mutta olin kävellyt koko päivän lähes taukoamatta ja olin jo ihan puhki. En jaksanut kävellä enää yhtään! Tällaiset päivä kaupungissa piipahdukset on pitkiä päiviä jos ei ole majapaikkaa, jossa käydä välillä lepäämässä. Lähdin laahustamaan takaisin juna-asemalle, johon jäin odottamaan yöjunan lähtemistä. Odotin niin paljon jo Krakowaa ja siellä minua kahta odottavaa ystävää. Koin Prahan vain ensivaikutelman verran ja sen perusteella totesin kaupungin olevan kaunis, mutta turistintäyteinen.

Saavuin aamulla Prahaan

Lähdin illalla Prahasta

Menin junaan klo 22, se oli junan viimeinen vaunu jossa matkustin. Hytti oli hieman parempi kuin viime yön cochette. Tässä hytissä oli vähän pehmeämpi sänky, paksumpi peitto ja isompi tyyny. Nukuin myös paremmin kuin edellisenä yönä. Tämän junan vessa haisi aivan kamalalta! Hyi. Jaoin hyttini erään mukavan samanikäisen Etelä-Amerikkalaisen tytön kanssa, meillä oli oikein mukavaa. Saimme aamulla hyttiin kahvia ja croissanttia, se tuntui ylelliseltä. Kannatti maksaa 4 euroa enemmän hieman paremmasta hytistä. Olimme varhain aamulla perillä Krakowassa, kävelin hetken tytön kanssa yhtä matkaa ja tyttö halasi, kun tiemme erkanivat.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti