perjantai 25. maaliskuuta 2016

Hiton pelko vai pelkuri?

En olisi puoli vuotta sitten uskonut, että Euroopassa saa pelätä. Käytän sanaa "saa" koska se on valinta kysymys. Toiset pelkää ja toiset ei. Juuri nyt tapetilla on "mihin isketään seuraavaksi" ja mediassa toitotetaan että "ei pidä antaa pelolle valtaa", samalla kun uutisoidaan kauhuskenaarioista. Pahus kun olen mennyt taas uutisia lukemaan, seuraamuksena järkytystä ja murehtimista. Toisaalta jos menee uutisarkistossa kuusi vuotta taaksepäin, on Euroopassa ollut jo monta kertaa terroriuhka. En minäkään kotisohvalla makaessani pelkäisi. Mutta kyllä minua jännittää. Ei muuten, mutta minulla on lentoliput Berliiniin, sen takia olen nyt hieman varpaillani. Varoituksia on Euroopan suuriin kaupunkeihin, kirjaimellisesti kävelevistä pommeista.

Olin ystävälleni aiemmin luvannut, että voin mielelläni lähteä keväällä hänen kanssaan Berliiniin. Miksei? Olenhan kuullut useasta suunnasta Berliinin olevan kiva ja käymisen arvoinen kaupunki josta pidetään. Löysimme edulliset ja hyvät lentoliput aikataulullisesti ja olimme jo matkaa varaamassa, kunnes minä joka välttelen uutisia, näin useita otsikoita terrorismin uhkiin liittyen Euroopassa, myös Saksassa.

Laitoin matkan varaamisen kuitenkin jäihin ja mietintämyssyn alle. Ei saisi pelätä, mutta kyllä sitä muutaman kerran mietti. Kysyin perheenjäseniltä, kavereilta ja työkavereilta että "uskaltaakohan sinne Berliiniin nyt lähteä vaiko ei?", useimmat sanoivat, että kyllä uskaltaa. Hyvä ystäväni, joka on myös kanssani matkustellut, ihmetteli että mitä ihmettä sinä tuollaista edes mietit? Sinä joka olet aina mennyt. Niinpä? Itsekin yllätyin. Kuulostaa melkein siltä, kuin olisin ensimmäistä kertaa ulkomaille lähdössä ja nytkin ihan vain Keski-Eurooppaan. Matkaseuralaiseni ovat kuitenkin onneksi kylmäpäisempiä kuin minä, eivätkä näe mitään syytä, miksei me uskallettaisi lähteä. Oli kuitenkin niin kovia rohkaisijoita lähipiirissä, että kohtasin nöyrästi epäilyni ja varasin matkan.

"Se olisi kuin lottovoitto, jos törmäisit terroristiin"

"Älä anna pelolle valtaa"

"Riski on kuitenkin niin pieni"

"Rohkeasti vain ja avoimin mielin"

"Pitää uskaltaa elää"

"Ei kannata jäädä kotiin pelkäämään" 

"Ei pidä lähteä tuollaiseen pöhlöilyyn mukaan, sitähän ne haluaa"

"Matkustamista ei kannata lopettaa"

"Sinne vaan!" 

"Miksi et uskaltaisi?"

Ihan hävettää, että muut uskaltavat mennä huoletta ja itse edes mietin tällaisia :) Tuntuu niin nurinkuriselta, kun ajattelee että olen ollut reilireissullakin Euroopassa yksin. Olen kyllä lähdössä ja siitä se rohkeus taas tulee, kun voittaa pelkonsa. Aina vaan yritän uskoa kohtaloon, että se tapahtuu jos on tapahtuakseen, kun siihen ei voi vaikuttaa ja sitä voi muutenkin kuolla ihan missä vain. 

Vaikka Pariisin ja Brysselin iskut pelästyttävät ja pistävät miettimään Euroopan turvallisuutta, niin on aivan pakko nyt yrittää, ettei anna uudelle, jo voitetulle pelolle valtaa... Vai voitinko sitä pelkoa sittenkään? Vaikka iskut kuulostavat pelottavilta ja järkyttäviltä, niin täytyy yrittää ajatella sitä myös järjellä. Lähtemällä ulkomaille, on todennäköisyys huomattavasti suurempi, että mitään ei tapahdu kuin se, että tapahtuisi. Kuinka monia kymmeniä tuhansia ihmisiä liikkuu päivittäin paikasta toiseen, täytyy vain olla todella huonoa tuuria, osittain jotain kohtaloa, että jos jotain tapahtuisi, olisi juuri silloin samaisena päivänä, samaan kellonaikaan, samaisessa maassa, kaupungissa ja juuri siinä paikassa. Pelkästään Berliinissä asuu n. 3,5 miljoonaa ihmistä + turistit ja työmatkalaiset päälle.

Eihän se olisi mikään loma, jos pelkäisi ja kävelisi seinän reunuksia pitkin vilkuillen koko ajan ympärilleen, hypäten roskakatokseen heti kun näkee jonkun kantavan kassia, näin kärjistetysti sanottuna. Kyllähän jo joulukuussa Köpikseen matkatessani hieman mietin näitä (Pariisin iskun jälkeen) ja vähän jännitti matkalle lähtö, mutta kun olin lentokentällä, kirjoitin matkapäiväkirjaani että jännitykset ovat kadonneet ja nyt on hyvä ja tosi kiva fiilis lähteä, enkä paikan päällä osannut pelätä lainkaan.

Tällä hetkellä olen toistaiseksi ihan hyvillä mielin lähdössä Berliiniin. Sinne olen kauan tahtonut matkustaa! :) Kiva palata taas Saksaan. Matkafiilis kuitenkin vaihtelee hyvinkin nopeasti, Brysselin isku ja sen jälkivaroitukset sekoittivat pakan. Välillä olen päässyt pelon toiselle puolen, järjen puolelle ja silloin on nähnyt tämän "haahuilun" ulkopuolisin silmin ja se on tuntunut kyllä niin typerältä pelätä, ihan turhaa energian haaskaamista. Tottakai lähdetään! Hetken päästä on tullut toinen sisäinen ääni joka sanoo että ei käpy nyt et kyllä uskalla lähteä sinne! Koita nyt tällaisen sisäisen keskustelun kanssa elää :D Mutta minkäs tunneihminen tunteilleen voi, helppo se on järki-ihmisten huudella ;) Jos nyt pelon takia peruisin matkani, voittaisi pelko 2-0 :) Olen kuitenkin päättänyt, että kerään kaiken rohkeuteni ja lähden. Matkustaminen on kuitenkin niin mukava harrastus, että siinä on kaikista jännityksistä huolimatta se mielenkiinto ja halu päästä kohteeseen. Joulukuussa Köpiksestä lentäessäni kotiin Malmön yli, katsoin kaupungin valoja ylhäältä käsin ja mietin kuinka pieni ihminen onkaan suuressa kaupungissa...

Näillä sanoilla nyt vain matkakuumetta KOHOTTAMAAN!! Kivoja Berliinin vinkkejä saa antaa fiiliksen kohottamiseksi :) Muutama mielenkiintoinen käyntikohde on jo kiikarissa, muuten en ole vielä perehtynyt edes tarjontaan! Haluan kuitenkin mukavan loman ja aion ainakin herkutella paljon!

-pikku Elkku-


UPDATE: Selvisin tältä matkalta ihan hengissä, hyvissä voimin ;) Paikan päällä en juurikaan pelännyt! Pelot voitettu ja ens kerralla maailmalle vaan ! :D

2 kommenttia:

  1. En nyt tiedä onko niin hauska käyntikohde, mutta juutalaisten muistomerkki on todella vaikuttava. Itse en ole ikinä itse näyttelyyn päässyt kun olen ollut aina ihan väärään aikaan liikkeellä, mutta siellä kannattaa piipahtaa. Ja eläintarhasta olen tykännyt. Me käytiin markkinoilla, mutta hitsi kun en yhtään muista missä! Kannattaa vaikka koittaa googlata, siellä oli tosi paljon hyvää tavaraa myynnissä. Mutta Berliini on ihana! Haluaisin sinne taas uudestaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hyvistä vinkeistä!! :) Kyllä tuo juutalaisten muistomerkki kiinnostaa! Siellä varmasti myös käymme. Niin joo, eikös Berliinin eläintarha ole tosi suosittu, pitääkin vähän katsoa mitä elukoita siellä on! :)

      Poista